My Sun

22. Aurinko

Tommi

Kun tulin Aavalle niin eka näkymä oli se, kun Aava juoksee itkien vessasta yläkertaan. Hätäännyin tässävaiheessa niin paljon että heitin vain avaimeni jonnekkin persreikään ja juoksin Aavan perään. "Aava odota!" Huudan tuolle jonka jälkeen kuulen oven paukahtaen kiinni. Hän siis meni makuuhuoneeseen.

Näen Aavan itkemässä huoneensa nurkassa. Huone oli pimeä mutta en kiinnittänyt siihen sen enenpää huomiota. Olin ihan paniikissa Koska minua pelottaa että hän joutuu takaisin sairaalaan.

"Hei mikä on?" Kysyn hellästi ja menen lattialle istumaan tuon viereen. Alan silittään tämän selkää hitain vedoin. "Aava puhu mulle" Sanon tuolle ja nostan tämän syliini ja asetan meidät sängylle niin että Aava istuu sylissäni Naama minua päin.

"Joonas kävi täällä.." Aava sanoo tiukentaen otettaan. Päässäni alkoi pyörimään liikaa negatiivisia ajatuksia.

"Aava? Mitä Joonas teki?" Sanon työntäen tuota hieman että näen hänen kasvonsa. "Se tuli tänne ja..." Aava yrittää selitellä itku kurkussa mutta ei siitä tietenkään tule mitään, jonka ymmärrän hyvin.

"Aava sun täytyy kertoa mulle" Sanon tuolle ja pyyhin hänen kyyneliään peukalollani pois. "Oon pelkkänä korvana, enkä suutu sulle jos niin luulet."

"No okei, Joonas tuli mun luo ja se vaan tuijotti mua. Kysyin silt monta kertaa että mitä asiaa sillä oli mulle mutta se ei vastannut. Se tuli mun lähemmäs ja lähemmäs kunnes olin seinäs kii.. se tuli peräs... täs on lopputulos." Aava sanoo itkien ja näyttää ilmeisesti Joonaksen tekemän fritsun kaulassaan.

"Siis Joonas teki ton?" Kysyn Aavalta joka nyökyttää päätään. Mulla kilahti päässä nyt aivan totaalisesti. Mitä se kusinaama yrittää?

"Aava rakas, en ole vihainen sulle. Oot mun oma aurinko enkä päästä susta irti varsinkaan jos sulla on pahaolla. Mutta muista se että sun pitää aina kertoo mulle, jos joku painaa mieltä." Selitän tuolle ja tiputan itsekin muutaman kyyneleen.

Halaamme vähänaikaa kunnes Aava kysyy: "Kun olin koomassa sairaalassa, niin olitko se sie kuka puhu mulle jostain auringosta?" Hymähdän. "Joo, mä puhuin sulle siitä miten menen joka ilta ulos, ja kerron susta auringolle kaikkea, koska aurinko kuvastaa sua eniten." Sanon siirtäen tuon hiuksiaan naamansa edestä pois. Voisin tuijotella nuita kasvoja ikuisuuden.

"Voidaanko mennä syömään jotain?" Aava kysyy minulta painaen ensin suudelman huulilleni. "Mitä haluut syödä?" Kysyn Aavalta joka näpertää hiuksiani. "No Voitko sä tehdä ruokaa vuorostaan pliis, siellä on makaronia ja jauhelihaa" tuo kysyy minulta ja suostun hänen kysymykseen.

Menemme alakertaan ja Sanon Aavalle että menee katsomaan siksi aikaa telkkaria kun minä tehen ruokaa. Joo pysyhän se siellä olohuoneessa vähänaikaa.

"Hei" tuo tervehtii ja istuu pöytään.
"Höpö mene takasin kattoon telkkaria, ruoka ei ole vielä valmista." Sanon tuolle joka tuijottaa minua suoraan sieluun. "En halua" tuo sanoo ja tulee vierelleni katsomaan kun tehen ruokaa.  Miksi hän on taas niin läheisyyden kaipuunen?

Menen käymään vessassa samalla kun ruoka on kattilassa jäähtymässä.
Kun tulen vessasta takaisin niin Aava seisoo edessäni.

"Miksi sie seuraat minua kokoajan" Kysyn tuolta naurahtaen ja kävelen sitten takaisin keittiöön Aava perässäni. Vaikuttaa siltä että hän piristyi kun näytti kauniin hymynsä minulle.

"Mun äiti sano mulle joskus että unelmia pitää seurata" Aava sanoo ja halaa minua.

________

Ei jaksa kirjoittaa enään lol
Huomenna tulee 2 osaa!