Aava
Joonas oli ottamassa jo kännykkää esiin kun minä Istuin lattialla seinää vasten melkein tajuttomana. "Joonas ei! Älä soita!" Kiellän häntä pyyhkien verta suunpielestäni pois. "Aava mitä vittua tottakai soitan?! Sä saatana oksensit verta!" Tuo kitisee ja alkaa kädet täristen näppäämään 112 numeroa. "Joonas ei! Tää ei oo sitä mitä luulet" Huudan tuolle ja koitan pysyä tajuissani. Tommi nostaa minut lattialta ja Kantaa sohvalle. Hän laskee minut sohvalle makaamaan, ja tulee viereeni.
Tommi silittää poskeani hellästi kyyneleiden peittävän hänen kauniit silmänsä. "Mitä tapahtuu? Miksi sie oksensit verta? Aava kerro mulle!" Tommi tiputtaa kyyneliään päälleni. "Kai sie tajuat, että on aina haettava lääkäriin kun oksentaa verta!? Mie tiiän, koska mie olen ollu lähihoitaja." Tuo jatkaa. "Tommi, tää on mulle normaalia." Sanon ja silmäni alkavat sumeutua. "Aava? Haloo? Kuuleksie?!" Tommi kyselee hysteerisenä. Kuulen vain vähän kunnes olenkin jo helvetin rajalla..
Tommi
Miten vittu tässä näin pääs käymään? Mitä nyt tapahtuu? "Joonas soita ambulanssi nyt!!" Karjahdan tuolle, poika tekee työtä käskettyä, ja soittaa 112.
5min on kulunut soitosta ja Joona kävelee ympyrää ja minä yritän saada Aavaa hereille. "Vittu milloin ne tulee?!" Joonas huutaa takaani. "Kun minä en vittu tiedä!" Karjahdan takaisin.
Nyt on kulunut 15min soitosta ja kuulimme ovelta vihdoin ääntä. "Mikä on tilanne?" Sisälle ryntäävä nainen kysyy. "Aava ei herää, se ei oo tehnyt minkäänlaista elettä 15min aikana." Sanon oletetulle lääkärille.
Skip 10min
Olemme nyt matkalla ambulanssilla kohti sairaalaa. Lääkäreiden mielestä Aavan oksentelu ei ole normaalia, ja Aavalta oli lähtenyt taju kokonaan.
Matkalla sairaalaan juttelimme kaikenlaista joonaksen ja nais lääkärin kanssa. "Aava on tainnut käydä kuoleman rajalla" lääkäri sanoo jonka jälkeen silmäni kostuivat kuin myös joonaksenkin. "Sen kuulee sydämestä. Aavan sydän oli ollut noin 2min pysähtynyt kunnes se palasi uudelleen normaaliin sykkeeseen. Tällä hetkellä syke on liian alhainen, mutta se on normaalia tässä tilassa." Lääkäri selostaa Aavan tilannetta. "Paljon Aavan syke on tällähetkellä?" Joonas kysyy lääkäriltä. "Noin 20krt/Min."--
Olemme nyt sairaalassa vihdoin. Aava vietiin labraan tutkimuksiin. Saamme tietää vasta iltapäivällä kuulemma että mikä Aavalla on, eikä saada nähdä sitä kun vasta huomenna. Tämä on täyttä paskaa. Joonas on ihan hiestä märkä, häntä ahdistaa Aavan tilanne, kuin myös minuakin.
"Pitäskö sun soittaa pojille?" Ehdotan Joonakselle pyyhkien omia kyyneliäni pois."Miksi mie niille soittaisin?!" Joonas kysyy ärtyneenä. "No että jos ne voisi hakea ruokaa meille tai jotain, pitäis muutenki kertoo mitä tapahtuu." Sanon Joonakselle joka vain änkyttää vastaan. Voi poika parka.
"No okei, voin soittaa Ollille kun se on kuitenkin Aavan paras kaveri." Joonas sanoo, kun on vihdoin rauhottunut.
Joonas menee kauemmaksi soittamaan Ollille, pyysin Joonaksen sanoa Ollille, että ei kerro muille bändin jäsenille.
Ennen kuin Joonas lähti soittamaan, niin hän sanoi: "katotaan vastaako Olli ku kello on kumminkin 6.00 aamulla." Joonaksen lause piti paikkaansa. Kello oli tosi aikaisin ja Olli herää muutenkin vaikeasti."Olli ei vastaa" Joonas kävelee takaisin luokseni.
"Mutta eikös Ollilla muutenki ole herätys 8.00 kun treenit alkaa 10.00?"
Sanon Joonakselle joka näyttää siltä että ei ole nukkunut moneen päivään. Säälin tuota poikaa. "Niin joo vissiinkin. Mutta mitä me sanotaan pojille ku me ei mennä treeneihin?" Joonas kysyy ja alkaa selaamaan instagramia."No ei niitä varmaan kiinnosta kun ne ite jätti meidät sinne mökille." Sanon tuolle.
--
"Hei Olli soittaa!" Joonas pompahtaa ylös ja vastaa nopeasti Ollin puheluun. Siitä on kulunut tovi kun Joonas yritti soittaa Ollille. En kuule puhelusta mitään sillä Joonas meni ottamaan samalla raitista ilmaa pihalle kun soittaa Ollille.
Joonas kävelee takaisin sisälle. "Noh mitäs?" Kysyn tuolta. "Olli on tulossa, kuulosti aika vihaiselta puhelussa." Joonas sanoo ja istuu vieressäni olevalle penkille. "No ymmärrän miksi se kuulosti vihaselt ku kello on kumminkin puoli 8 aamulla ja sillä ois ollut herätys tasalta." Tiedostan Joonakselle joka nyökkäilee päätä sen merkiksi että hän kuuntelee.
"Anteeksi että oon ollu sulle tyly." Joonas keskeyttää pienen hiljaisuuden. "Ei mitään, riitoja tulee ja menee, ne kuuluu ystävyyteen eiks nii" Sanon ja hymyilen tuolle takaisin. "Se on ok jos tykkäät Aavasta, mutta sun täytyy ymmärtää se, että meillä on Aavan kans jotain juttua. Jatkan. "Joo ymmärrän." Joonas kääntää katseensa minusta valkoiseen seinään.
--
"Noni, nyt kerrotte kaiken" Olli sanoo rähisten. "No tosiaan Oltiin siellä mökillä minne jätitte meidät" pospotan Ollille. "me jotain pelleiltiin siinä ja sitten yhtäkkiä Aava sanoo jotain ja juoksee samantien keittiöön. Se alkoi oksentamaan verta lavuaariin ja sitten hän kaatui lattialle, Aava väitti melkein tajuttomana mulle sitä, että tuo oli normaalia tuo veren oksentelu. Lääkärin mukaan Aava oli käynyt kuoleman rajalla" jatkan ja selitän tuolle koko jutun jolloin Ollin kyynelkanavat kostuvat täysin. "Onko Aava kunnossa? Missä se on? Onko se kuollut?" Tuon suusta satelee tuhansia kysymyksiä, ymmärrän Koska tilanne oli minullekin vaikea.
"Olli, Aava on turvassa. Sitä todennäköisesti tutkitaan vielä tai sitten se on päässyt jo lepäämään sairaalasänkyyn." Sanon Ollille. "No hyvä ko ilmoititte. Haenko teille sitä ruokaa?" Olli kysyy pyyhkien kyyneliään pois. "Joo jos viitsisit hakea jotain syötävää meille, annan rahaa" Sanon tuolle ja huomaan että Joonas nukkuu. "Ok tuo vaikka heseltä jotain, uskon että Joonakselle käy kaikki" jatkan hymähtäen.
__________
Okei tässä teille vähän pitempi luku.
Kertokaa mielipiteenne tästä kirjasta!
YOU ARE READING
My Sun
FanfictionAava 24v rakastuu tätä pidempään rumpaliin. "tuntuu kuin olisin löytänyt aarteen" Tarina sisältää, rakkautta, synkkyyttä ja kiroilua.