My Sun

36. mistä tää johtuu

Aava

"Suotko minulle kunnian tulla vaimokseni?" Käännyn ympäri ja näen tuon pojan polvistuneena edessäni. Vatsani täyttyy perhosista, tämä on ihana tunne.

En tiedä mitä pitäisi sanoa. Miten tuo haluaa elää kanssani koko loppuelämän kun olen tämmönen vittumainen ämmä joka haluaa tappaa itsensä. Ei hätää, se päivä koittaa vielä.

Hyppään tuo kaulaan samalla pojan noustessa seisomaan. Tuo kiertää kätensä ympärilleni ja pian olemmekin yleisön keskellä. Pojat piiritti meidät.

Katson Joonasta joka seisoo Tommin takana, tämä näyttää surulliselta. Eikö hän päässyt jo yli minusta vai onko tässä joku muu ongelma? En olisi uskonut että olen tätä mieltä, mutta säälin Joonasta..

"Eiköhän lähetä juhlimaan!" Joel huutaa iloisena ja katsoo kaikkia vuorotellen. Kyllä tässä nyt jotain hauskaa kuitenkin pitää keksiä, en halua olla tylsä.

Tommi sujauttaa sormuksen vasemman käteni nimettömään ja antaa suukon otsalleni. Olen iloinen että minulla on tuollainen mies, vai voisinko jo sanoa että kihlattu.

"Haluat olla varmaan hetken aikaa yksikseen?" Tommi sanoo erkaantuen sitten halista. Kyllä, yksinolo kelpaisi mutta en voi siihen nyt kun olen onnellinen vihdoin.

"Mä tuun sun mukaan" Sanon tuolle joka on ehtinyt jo kääntää selkänsä minulle. Tarraan tuon kädestä ja kävelemme yhtämatkaa polulle jossa Joonas odottaa. Missä loput on? Vai jättikö ne vaan Joonaksen tänne?

"Tommi voinko jutella Aavan kans?" Joonas kysyy Tommilta joka myöntyy tähän. Nyt kyllä hieman alkoi pelottamaan. Katson Tommi joka kävelee polkua pitkin. Pian hän ei olekaan enään näkökentässäni. Mitähän nyt sitten tapahtuu? Aikooko tuo mles tuossa edessäni raiskata minut? En kyllä yhtään ihmettelisi sillä se tuijottaa tällähetkellä silmiäni, poika näyttää siltä että hän yrittää kovasti tutkailla silmiäni.

"Miten sä tiesit tästä paikasta?" Poika kysyy huokaisten. Tuo laittaa kädet puuskaan ja siirtää katseensa maahan.

"No en edes tienny täst koko paikasta, mä vaan kävelin sinne missä mä voin tap- o-olla yksin." Kuulostin lauseen lopussa siltä että minulla olisi änkytys vika. Vittu melkein lipsasi, toivottavasti Joonas ei tajunnu.

"Aava- kuulinko mie oikein..?" Joonas siirtää katseensa maasta silmiini ja tulee hieman lähemmäs minua. Tämä lähestyminen ei kuitenkaan ole samanlainen kuin viimekerralla.... tää ei tunnu ahdistavalta.

"No mitä sä kuulit" Kysyn tyhmänä tuolta pojalta joka näyttää minulle silmänsä joista kohoaa pieni suru. Hän taisi sittenkin tajuta.

"Siis Aava mitä vittua Miks haluut tappaa ittes" tuo kysyy minulta korottaen hieman ääntään. Silmistäni alkaa tippua suolaisia neste tippoja. Pian naamani on täynnä nuita.

Joonas halaa minua tiukasti ja alkaa silittämään selkääni rauhallisesti hitain vedoin. Tässä on oikeastaan aika Turvallista olla.

"Ja sie puhut koko bändille tästä asiasta tänään" joonas sanoo päättäväisesti ja lähtee kävelemään polkua pitkin. Pian tuo ei olekkaan enään näkökentässäni. Periaatteessa voisin tehdä sen nyt, mutta he huomaisivat sen.

Laitan kuulokkeista musiikin soimaan ja kävelen polkua pitkin. Tää päivä ei oo ollu mistään parhaimmasta päästä. Mitä mä teen? Mun pitäs avautuu koko vitun bändille. Oon niin väsyny että en oikeasti jaksa enään. Rakastan tommia ja se luultavasti rakastaa minua, oon ilonen että oon ansainnut sellasen henkilön elämääni joka tekee musta onnellisen tytön joka oli ennen yksin pimeässä kuopassa.

-

Astun asuntoni sisään ja vien takin naulakkoon ja jätän kengät naulakon alapuolelle. Kävelen olohuoneeseen ja sohvat ovat täyttyneet apinalaumalla. Milloin pääsenkään eroon nuista.

"Tuu tänne Aava" Tommi käskee. tehen työtäkäskettyä ja istun tuon viereen.
"Oot ihan kalpee" Tommi huomauttaa ja tutkailee silmillään kasvojani. Minulla on ollut pahaolo jo pitkään mutta en tiedä syytä. Viimeksi se oli sen lääkkeen syytä mutta nyt voisin jopa sanoa että se johtuu syömättömyydestäni

"Aava onks sul kaikki okei?"

_____

Alkaa tämäkin tarina pikkuhiljaa olemaan purkissa...

Ei hätää, teen vielä muutaman osan:)