Joulusta on nyt noin viikko aikaa. Oon ehtiny käyttää kaikkia koruja. Ne on todella ihania.
Niko on menossa treeneihin mut ite päätin jäädä kotiin.
-Mä meen nyt! Soit jos tulee jotain! Niko huutaa eteisestä.
Pian kuulen oven menevän kiinni ja asuntoon laskee täysi hiljaisuus. Alan taas vain piirtää, mutta tällä kertaa en laita musiikkia. Haluan olla täydessä hiljaisuudessa.
Noin puolentunnin päästä kuulen oven avautuvan melkein ääneti. Katson ovenraosta kuka tulia on, sillä Niko yleensä avaa oven aika lujaa. Järkytyin sillä näin ne samat miehet jotka hakivat minut studioltakin. Huoneessani oli pieni komero joten piilouduin sinne nopeasti. Kuulin kun koko kämppä Käytiin läpi. Kuulin heidän puheestaan että he etsivät minua. En ikänä ole ollut näin jännittynyt ja peloissani. Miehet tulevat viimeisenä katsomaan huoneeni. Pelko valtaa sieluni, kun he yrittivät löytää minua.
-hei! Tossa on komero! Joku huudahtaa juuri kun he olivat lähdössä.
Joku miehistä avaa kaapin oven. He huomaavat minut. Samalla näen että juuri se mies ketä seisoo nyt edessäni on se joka... joka teki sen pahimman... Tämä hymyilee omahyväisesti nähdessään minut.
-No mutta hei! Täällähän on tuttuja. Tämä sanoo virnuillen.
En saa sanottua mitään. En kerkeä paeta ennen kuin he pistävät ruiskun taas olkapäähäni. En tiedä oliko se hyvä vai huono, mutta huoneessani on valvontakamerat, joita vain minä ja Niko voi katsoa. Miehet sitovat käteni ja jalkani ja laittavat silmilleni ja suulleni teippiä. Taas sitä sitten mennään.
Miehet kantavat minut autoon. Se limainen mies taas pitää kättä reidelläni.
-Näytät vähän siltä että sulla ois asiaa. Mies toteaa ja repäisee suustani teipin.
-Miks haitte mut? Kysyn kuiskaten.
-Koska meillä tais viimeks jäädä vähän juttu kesken. Tämä vastaa pirullisesti.
-Pliis päästä mut pois... oon vaan 14.v tyttö jota sun on pakko retuttaa... Miks just mä? Kysyn hiljaa.
-Koska Joonas välittää susta. Joten viedään sut pois sen luota. Ja koska oot aika hyvännäkönen. Tämä vastaa ilkeästi.
En pysty enää puhumaan. Ruiskussa oleva aine vie kaikki voimat. Matka kesti kauemmin kuin viimeksi.
-Perillä ollaan! Mies sanoo vieressäni ja nostaa minut ylös.
- tällä kertaa sua ei löydäkään niin helposti. Mies sanoo pirullisesti.
-----------------
Mitäköhän Viville käy? Löytääkö kukaan häntä? Ken tietää Barbi ei😘
Mut kuitenkin.. KIITOS YLI 1K LUKIAA!!🖤🖤
YOU ARE READING
Verta & Tuskaa ja Kyyneliä Feat. Blind Channel
Fanfiction(VALMIS✅️) 14-vuotias tyttö nimeltä Vivianna asuu Helsingissä sekä kamppailee masennuksen kanssa. Hänen Ainoa ilo on bändi nimeltä Blind Channel. Hän on ollut BC:n fani jo melkein 3 vuotta. Blind Channelillä on keikka aivan Viviannan kodin lähell...