Verta & Tuskaa ja Kyyneliä Feat. Blind Channel

part 16 "Kiitos jumalille"

Nikon pov:

Siitä kun Vivi hyppäs sillalta on nyt 2h. Näytin varmasti kuolleelta. Olin täysin hiljaa ja liikkumatta tuijottaen lattiaa. Välillä kyyneleet virtasivat poskillani ääneti.

-niko hei! Pitäskö sun mennä kotiin nukkumaan? Tommi kysyy katsoessaan minua.

-En mee ennen ku tiiän Vivin tilanteen... Mut voin luvata et jos joudutaan hyvästelee Vivi... voitte hyvästellä myös mut... sanon ilmeettömästi

-Niko! Tommonen ajattelu tapa lopetetaan nyt! Alex sanoo järkyttyneenä.

- Vivi on harvinaisen vahva nuori nainen! Se selviää kyllä! Alex sanoo kannustavasti.

- Mut se on eriasia haluaako se selvitä... Vastaan katse maassa.

- Ja... On kamalaa kattoo vierestä lu tietää milt toi tuntuu. Tiedän miltä tuntuu ku haluu vain ja ainoastaan kuolla. Sanon itkien.

- Niko. Kaikki me tiedetään miltä se tuntuu ja ainakin puolet meistä on melkeen yrittänytkin. Joel sanoo lohduttavasti.

- M-mut m-mä y-yritinkin sitä.... Niko vastaa kuiskaten.

- M-mitä?! Olli kysyy järkyttyneenä.

Samalla Joonas katsoi vain maahan.

- S-saatte kiittää j-joonasta et oon tässä... se raahas Mut sieltä joesta mihin hyppäsin sillalta. Lanssit ei kulkenut joten Joonas raahas Mut sairaalaan. Vastaan kiittävästi katsoen Joonasta.

-siis... HÄ?!?! Joel katsoo vuorotellen Joonasta ja minua.

-Joo o. Totta toi on... Joonas vastaa nöyränä.

Tässä vaiheessa minä sekä Joonas nousee ja halaamme.

-Kiitos... kuiskaa tämä korvaan.

-olehyvä... Tämä kuiskaa takaisin.

Muut pojat nousevat myös ja yhtyvät haliimme. Halasimme siinä hetken kunnes menimme istumaan takaisin sairaalan koville penkeille.

- Hei anteeksi oletteko te Viviannan läheisiä? Nuori naislääkäri kysyy.

-Joo. Ollaan me. Vastaan salaman nopeasti.

-Selvä! Hän on selvinnyt vaativasta leikkauksesta ja nyt häntä voi mennä katsomaan. Huone 23. Nainen sanoo ja lähtee pois.

-Joonas jostainsyystä alkoi itkeä matkalla kun puoli juoksimme huoneeseen 23.

-Joonas? Onko kaikki ok? Kysyn huolissani.

- O-on... se vaan että... että silloin kun o-ootin et saan tietää sun tilanteen se lääkäri sanoi tismalleen samat sanat. Tämä sanoo itkuisena.

Pysähdyin hetkeksi ja halasin tätä.

-Kaikki on Okei... kuiskaan tämän korvaan.

Sitten lähdimme uudestaan kohti huonetta 23.

Toivoin vain että Vivi selviää ja parantuu masennuksestaan. Mutta kiitos jumalille että Vivi selvisi jo leikkauksesta.

--------------------
Tää luku oli nyt ehkä vähän lyhyt ja tylsä Mut joka tarinassa on niitäkin. Kiitos kun luitte tän luvun🖤🖤