Verta & Tuskaa ja Kyyneliä Feat. Blind Channel

part 38 " i'm back biches!! "

Tommin pov:

Saavuimme juuri huoneeseen 23. Niko oli hetkisitten hölöttänyt jotain, et vivillä on jokakerta ollu huone 23. Niinpä. Se on kyllä totta. Päätin kuitenkin jättää asian siihen ennen kuin saan pääni räjäytettyä.

Aleksin pov:

Katsoin porkon ja Vivin ruumiita. Ne olivat yhä pikkaisen kalpeat. Samalla haluaisin halata molempia, ja rasvistaa hereille, kun taas toisaalta voisin juosta ulos. Aloin miettiä liika keikkea. Kaikkea kamalaa, mitä mulle on tapahtunut. Menin pikkuhiljaa paniikkiin. Jätkät ilmeisesti huomasivat silmissäni kyyneleet, ja paniikin, sillä Olli tuli halaamaan minua.

-Kaikki menee viel paremmin...  mä lupaan... Olli kuiskasi korvaani.

Nyökkäsin pienesti mutta paniikkikohtaus alkaa saamaan vallan. Olli nappaa tuolinsa viereeni ja halaa minua sivulta.

-Ei sun tarv-  ehdin sanoa kunnes Olli Keskeytti.

-Shhhhhh.... kyllä tarvii.... Tämä vastaa ja silittää selkääni.

-Pystytkö kertoo mikä on, vai kerrotko myöhemmin? Olli kysyi.

- M-myöhemmin... vastasin.

Ollin pov:

Halasin alea vieläkin. Hänen silmät vuosivat kyyneleitä. Hänestä näki tuskan. Välillä Tämä vain tuijotti käsiään, kun taas toisinaan Joonasta ja Viviä.

Joonaksen pov:

Aloin kuulla huolestunutta puhetta ympärilläni. Silmäni tuntuivat raskailta.
Yritin kaikkeni, mutten saanut silmiäni auki.

Alen pov:

Huomaan Joonaksen liikuskelevat. Naulitan katseeni häneen. Siirrän tuolini nopeasti tämän viereen, irrottamatta katsettani. Nappaan Joonaksen käden käteeni.

-Joonas. Aleksi tässä.Purista mun kättä jos kuulet. Sanoin jännittyneesti.

Huomaan että Joonaksen sulle leviää omahyväinen hymy, jonka jälkeen tämä näyttää keskariaan.

-Joonas?!?! Huudahdin iloisena.

-No ei kun vittu Sauli Niinistö... Tämä mutisi.

Jätkätkin hymyilivät hieman. Jonka jälkeen nauroimme ajatellessamme tilannetta.

-Turpakiinni ny perkele. Väsyttää niin saatanasti... Tämä mutisi ja käänsi kylkeään.

Siitä sitten   vasta Jätkät  ja mä alettiinkin nauraa. Mut siitäkös porko suuttukin, mut ei jaksanu viel huuta nii näytti sit keskisormea. Jälleen.

-Hetkinen... V-vivi?! Missä Vivi on?!?!? Joonas kysyi hätäisesti.

-Rauhotu hyvä ihminen! Tosa sun vieressä se makaa toisella sängyllä. Tommi vastaa tyynesti.

- S-se.... M-mä... E-en.... Joonas yritti sanoa hätäisesti jotain, siinä kumminkin onnistumatta.

-Joonas! Rauhotu ny jo. Kaikki on nyt ohi. Ale yritti rauhoitella puristaen tämän kättä.

-Miten te muuten löysitte meidät? En muista muuta kun verisen Vivin makaamassa lattialla, ja sit joku laitto harson mun suun ja nenän eteen. Sit kaikki vaa pimeni.

-Noh... soitit mulle ja ehit sanoo vaan Vivin nimen hätäisesti, kunnes puhelu katkesi. Sit lähin juoksee sun kämpälle muut Jätkät peräs. Ku saavuttiin sun luo Käytiin kaikki huoneet läpi. Sit Vivin huoneesta löydettiin sut ja Vivi makaamassa verilammikon keskellä, molemmat ihan kalpeen. Ei kiva. Sen voin sanoo. Niko vastasi.

-Ouch... Joonas vastasi.

-Mut onneks ehit soittaa... muuten et olis siinä. Niko lohdutti hätäistä Joonasta.

Time skip: 30min

Oltiin siinä hetki jo juteltu niitä näitä, kunnes yht'äkkiä Vivin sängystä alko kuulua kovaa yskintää. Se kuulosti siltä, että joku tukehtuisi. Huomattiin et Vivi yski Verta. Joonas rämpytti nopeasti nappia, jolla voi kutsua hoitajan.

Hoitaja saapui pian ja kutsui heti lisäapua. Meidät kylläkin käskettiin pois.

Joonaksen pov:

Jätkät käskettiin ulos huoneesta. Yritin tasalla omaa hengitystäni paniikin jäljiltä.

Viviannan pov:

Aloin pikkuhiljaa kuulla ääniä ympärilläni. Yritin avata silmiäni, kunnes aloin yskiä Verta. Paljon. Eikä loppua näkynyt. Joitain hoitajia saapui paikalle. En muista enää mitä ne teki, mutta ainakin lopetin yskimisen.

-Ooks kunnos? Joonas kysyi jostain hoitajien lähdettyä.

-No, olihan tää ny paska herääminen mut muuten oon fine. Ent sä? Vastasin.

-Paska olo mut muuten ok. Joonas vastasi.

Time skip: 2viikkoa.

Tänään päästäis vihdoin pois. En jaksa enää hetkeäkään mädäntyä tonne sairaalasänkyyn.

Seistiin Joonaksen kanssa sairaalan etuovien lähellä oottamas muit jätkiä hakee meit pois. Ollaan seistä täs nyt semmoset 5min. Ja koko sen 5min ajan Joonas on valittanut, et sil on kylmä.

-Siis oikeesti!! Ei Suomessa oo ikinä ollu näin kylmä! Joonas valitti jälleen.

-Joonas! Oot valittanut jo vaik kuinka kauan! Ja kyllä Suomessa on ollu paljon kylmempikin! Sanoin tälle jo hieman ärtyneenä.

-Okei okei anteeks! Tämä vastaa.

-Missä ihmeessä ne Jätkät ny on?! Joonas manasi jälleen.

- No tossa meidän edessä ne taitaa olla. Vastasin.

Täydellinen ajoitus!!

-Moikka!! Joonas huusi kun hyppäsi keikkabussiin.

-I'm back biches!!! Päätin huutaa kun itse hyppäsin autoon.

-vivi mistä noita tulee?! Lääkäri sano et voit luultavasti olla tosi väsynyt jonkinaikaa.

-No vittuakos minä väsynyt jaksan olla, ku vihdoin voin tehdä mitä haluun, eikä tarvii mädäntyä tonne sängyn pohjalle.

-Yep. Meidän vivi on palannut!! Niko huudahti nauraen.

-Muista sit vivi olla vähän rauhallisemmin niinko lääkäri sano!! On riski siihen et voit alkaa yskii taas Verta!! Joonas sanoi ja tuijotti mua suoraan silmiin.

-Vitun outoo sanoo, mut Joonas on oikees. Ale vastasi minulle.

-No hei kiitti vaan! Joonas sanoi ja katsoi alea murhanhimoisesti.

--------------------
Noniin. Uus luku jälleen.
Niin ja oli mulla asiaakin!!
Voitteko kuvailla kommenteissa, millasena oot ite Vivin kuvitellut. Ja jos joku on vaivautunut sen piirtää, nii laittakaa ihmeessä mulle kuva!!

( oon saanu jo yhen kuvan ja se oli tosi erilainen miten mä sen Olin kuvitellut, eli kiinnostaa miten just sä, oot Vivin kuvitellut)