Verta & Tuskaa ja Kyyneliä Feat. Blind Channel

part 37 "huone 23"

Viviannan pov:

Aloin pikkuhiljaa heräillä. Tytöt nukkuivat vielä ympärilläni. Kakki oltiin sittenkin näköjään nukahdettu parisängylleni. Sänky oli sentään niin iso, että viisihenkinen teini- apinalauma mahtui siihen. Aloin miettiä bändinimiä. Mikä niistä olisi sopivin. Kunnes tajusin... Healed scars... sen on pakko olla se.

Aloin töniä Ellaa hereille.

-Ella!!.. herää... kuiskaan tämän korvaan.

Kunnes tajusin ettei Ellaa saanut hereille vaikka soittaisi black metallia hänen korvansa vieressä. Päätin herättää Kian.

-Kiiaaa... herää!! Kuiskin tämän korvaan.

-Paljon kello on?... Tämä kysyi unisesti käheällä äänellä.

-yheksän. Vastasin.

-okei.. Mut oliks sul asiaaki? Kia kysyi.

-Joo!!! Tiiän mikä meidän bändin nimi vois olla!! Huudahdin. Yllätys, mutta kukaan muu ei herännyt.

-No?! Kia kysyi innostuen.

-Sen on pakko olla Healed scars!! Hihkaisin, samalla kun kian ilme kirkastui.

Kia oli kanssani samaa mieltä. Juteltiin siinä noin 5min kunnes sain loistavan idean. Jos Joonas ei olisi vielä hereillä, herättäisin tämän jääkylmällä vedellä!! Se olisi kostoni!!

Avasin huoneeni oven, ja huomasin, että Joonas nukkui keittiön lattialla😂. On siinäkin veijari. Äijä on kännipäissään sammunut keittiönsä lattialle. Hiippailin Joonaksen vierestä kaapelille hakemaan lasia. Sen jälkeen täytin sen jääkylmällä vedellä. Hiippailin takaisin Joonaksen luo ja kaadoin kaikki vedet tämän päälle.

Joonas säikähti sekunnissa hereille ja katsoi minua murhaavasti.

-Jumalauta vivi!! Tämä karjaisee.

Lähdin nopeasti juoksemaan pakoon sillä Joonaksen silmät leimusivat vihaa. Tämä nousi ylös ja alkoi jahdata minua.

(Ja ei hättää lapsoset, Joonas ei halunnut murhata viviä. Se on sillee ns, "leikkimielisesti" vihanen, mut ei sit ihan niinkään)

Alen pov:

Heräsin Joonaksen karjaisuun. Sen jälkeen hän alkoi jahdata jotain. Ei vaikea arvata. Viviä. Luultavasti Vivi oli päättänyt kostaa, ja herätti Joonaksen jääkylmällä hanavedellä. Päätin avata silmäni ja tarkistaa tilanteen.

Arvatkaa kuka oli oikeassa? Minäää!!!

Time skip: 4h

Tytöt oli lähteny hetkisitten. Tai oikeastaan saatin ne yhteen puistoon mist Ellan äiti lupas hakee heidät, ja viedä kaikki omiin koteihinsa. Kun Tytöt pääsivät autoon, lähdin kävelemään takaisin Joonakselle. Matkalla päätin mennä oikoreittiä. Se tosiaan oikaisi ja oli paljon nopeammin takaisin Joonaksen kämpillä.

Kun pääsin Joonaksen kämpille, Jätkät oli juuri lähdössä johonkin.

-mihis te ootte menossa? Kysyn astuessani eteiseen.

-Ollaan menos studiol tekee töit. Haaluuks tulla mukaan. Joonas vastaa.

-En mä ehk jaksa nyt. Tuun joku toine kerta. Vastasin riisuessani takkia pois päältäni.

Kun pojat olivat lähteneet jäin piirtämään yksin huoneeseeni. Olin jälleen kuulevinani ääntä ovelta, mutta ajattelin sen olevan mielikuvitusta. Pian kuitenkin tunnen liinan naamallani. Yritin hengittää rauhallisesti mutta äkkiä kaikki pimeni.

Joonaksen pov:

Oltiin oltu studiolla jo 4h. Yllätys yllätys. Emme ole saaneet hirveästi mitään aikaan.

-pitäskö mun kohta lähtee, ku vivi on siel yksin? Kysyin jätkiltä.

-Ehkä sä voisit. Mul ei oo enää ollu hyvii fiiliksii et vivi on yksin jossain. Niko toteaa.

-Okei joo. I got the point.Vastasin.

Nostin perseeni sohvalta, ja lähdin kohti eteistä. Laitoin kengät jalkaani ja takin niskaan. Ajoin autoa kohti kämppääni.

Astuessani rappukäytävään lävitseni kulki kylmätväreet. Jostainsyystä joku sisälläni yritti varoittaa. Tunsin olevani vaarassa, mutten tiennyt miksi.

Kun astuin ulko-ovestani sisään aloin huhuilla viviä. Ei vastausta. Aloin jo huolestua, kunnes astuin Vivin huoneeseen. Näin Vivin makaavan valkoisena lattiallaan. Hänen päällään oli myös Verta. Syöksyin istumaan Vivin viereen ja soitin Nikolle.

Puhelussa:

J: Niko,Niko, Niko, NIKO!!

N: joonas?! Mikä hätänä.

J: V-vivi..

En saanut sanottua enempää, kun tunsin harson suuni, ja nenäni edessä. Äkkiä alkoi pyörryttää ja kaaduin Vivin viereen makaamaan. Sitten kaikki pimeni....

Nikon pov:

Joonas oli juuri sanononut hätäisellä äänellä Vivin nimen. Ikään kuin hänen lauseensa olisi jäänyt kesken. Paiskasin kädessäni olleen vihon seinään ja lähdin juoksemaan eteiseen. Sain kengät jalkaani ja Juoksin ulos. Sain ihmetteleviä kysymyksiä, mutta keskityin muistamaan porkon osoitteen. Pää tyhjenee täysin, kun on paniikissa.

Muistin juuri porkon osoitteen, ja lähdin juoksemaan. Huomasin jätkien juoksevan perääni vähänmatkan päässä.

Juoksin koko matkan porkolle, tällä hetkellä rynkytin ovikelloa. Ei kuulu mitään. Viimein myös loput Jätkät saapuvat, ja Joel avaa oven vara-avaimillaan. Ryntäsin kämppään ja etsin porkoa sekä viviä. Keittiö? Ei ketään. Vessa? Tyhjä. Katsoin kaikki huoneet läpi. Viimeisenä oli Vivin huoneen vuoro. Näky oli kauhea.... Vivin ja porkon kalpeat ruumiit makasivat keskellä verilammikkoa. Molemmat olivat ainakin hakattu. Juoksin heidän luo ja aloin tunnustella oliko heillä pulssi. Ale soitti 112. Joel haki jotain, jolla puhdistaa suurin osa verestä.

Olin aivan paniikissa. Ensihoitajat saapuivat juuri. Ensimmäiset kaksi veivät Vivin paareissa pois, Ja seuraavat Joonaksen. Lyhistyin lattialle verilammikon keskelle itkemään. Kunnes tajusin haluavani mahdollisimman pian sairaalaan Joonaksen ja Vivin luo. Ale oli luultavasti samaamieltä, sillä hän oli jo eteisessä laittamassa kenkiä. Lähdimme sairaalalle. Matka oli kamala. Olli,minä,Ale ja joel itketään ihan paniikissa. Niin teki myös Tommi, mutta yritti parhaansa kätkeä kyyneleet, muuten ajamisesta ei tulisi yhtään mitään.

-Haluaisin vain tietää onko vivi ja Joonas kunnossa, sekä kenet hakkaan tuon aiheuttamisesta!! Ale sanoi samaan aikaan sekä vihaisena, että surullisena.

- wou wou wou!! Juniori rauhotu!! Kaikki on ihan paskana, ja jokaikistä täällä vituttaa mut ei hakata ketään et ei jouduta linnaan. Joel sanoi.

Ale vain mumisee vastaukseksi.

Pian saavuimme sairaalan pihaan. Kun auto pysähtyi, minä,Ale,Joel, Tommi ja Olli juostiin sairaalalle. Juostiin niin kauan kunnes nähtiin hoitaja.

-hei anteeks!?! Sanoin saadakseni hoitajan huomion.

-Onko teillä tietoa Vivianna Viljasesta ja Joonas porkosta?? Kysyin nopeasti.

-Itseasiassa on. Oletteko läheinen? Lääkäri kysyi.

-Ollaan Kaikki. Vastasin jälleen nopeasti.

-Selvä.. he ovat selvinneen pienistä leikkauksista murtumien takia. Tilanne on nyt vakaa. Jos haluatte käydä katsomassa heitä, huone on 23.

-Kiitos! Sanoin ja lähdin juoksemaan kohti huonetta 23.

Matkalla mieleeni muistui, eikös vivillä oo aina ollu huone 23. Jokaikinen kerta kun se on ollu jossain sairaalassa sillä on ollu huone 23. Vitun outoo.

--------------------
Noniin. Jälleen luku päättyt niin, että joku on sairaalassa ja ei tiedä, selviääkö se/ne. Tajusin muuten tossa lukua kirjoittaessa ettei Vivillä kai oo sukunimee, joten keksin randomilla sen: Viljanen😅😂