Olnas

9.

~Olli~
Ojennan Joonakselle juomaa. Hän ottaa sen ja vie huulilleen. Ennen kuin hän kuitenkaan juo sitä hän kysyy: "Mitä täs on?" "Vähä jotai vahvempaa ja vissyä", Joonaksen taakse ilmestynyt Joel sanoo. Hän oli ehtinyt kadota tässä lyhyessä ajassa jo johonkin, mutta nyt hän on taas tuossa. Joonas säikähtää ja kääntyy nopeasti ympäri. "Eks sä uskalla juoda vai miks sil on välii?" Joel kysyy haastavasti. Luon tähän varoittavan katseen. Joel osaa toisinaan olla aikamoinen... öh yllyttäjä. "Mä vaan mietin", Joonas sanoo hieman ujosti. Hän vie juoman takaisin huulilleen ja ottaa siitä pitkän kulauksen. Joel virnistää ja läymäyttää häntä selkään, milloin Joonas meinaa yskäistä juomat pois suustaan. Pudistan päätäni Joelille. Hän katsoo minua viattomasti ja lähtee sitten. "Sori Joelista. Se on hyvä ja hauska jätkä, mutta sillä on tapana vähän "testata" uusia tuttavuuksia", kerron. Joonas nyökkää pienesti hymyillen. "Harrastaks sä mitään muuta, kuin soittamista?" kysyn. Joonas pudistaa päätään. "Mä en oikein välitä olla ihmisten kanssa tietyistä syistä. Soittamisessa saa olla ihan omissa oloissa ja purkaa tunteitaan siihen. Jos on paska olla nii, soittaa jotain surullisempaa. Jos on vihanen, soittaa jotain äkästä", Joonas sanoo. Nyökkään vaikuttuneena. On hienoa, miten hän voi purkaa tunteensa musiikkiin. Itselläni on tapana purkaa paska olo loppujen lopuksi raivoamiseen. "Joelkin soittaa muuten kitaraa", kerron. Joonaksen ilme kirkastuu ihan vähän. Hänestä ja Joelista tulisi kyllä varmaan aika hyvät ystävät. Siihen kyllä menisi aikaa, mutta uskon sen päivän tulevan. Kuulen luultavasti olohuoneesta humalaisia huutoja. "Mitäköhän siellä tapahtuu?" mietin. "En tiiä. Mennäänkö kattoo?" Joonas ehdottaa. Nyökkään ja lähden kohti olohuonetta. Olohuoneessa pelataan näemmä totuutta ja tehtävää juomapeli muodossa ja jotkut vetävät parhaillaan kunnon kielaria. Hieman ällöttävää kielaria. Näyttää siltä, kuin kaksikko söisi toisensa. Joonas näyttää hieman vaivautuneelta. "Mennäänkö johonki rauhallisempaan paikkaan? Tohon peliin ei kannata liittyä", ehdotan vuorostani. "Jooh..." Joonas sanoo hiljaa ja kääntää katseensa minuun. Hymyilen hänelle ja lähden johdattamaan häntä alakerrassa olevaan makuuhuoneeseen. Avaan huoneen oven ja suljen sen hyvin nopeasti. "Joo ei tonne. Siellä oli joillakin hetki kesken", sanon ja jatkan matkaani kohti portaita juoma kädessäni. Kävelen portaat ylös Joonas perässäni. Yläkerrassa näyttäisi olevan kolme huonetta. Kuulostelen ensimmäistä. Sieltä kuuluu epäilyttäviä ääniä, joten en avaa sitä. Jatkan matkaani toiselle ovelle. Sieltä ei kuulu mitään, joten avaan sen oven. Huone on tyhjä. Astun sinne. Ehkei haittaisi, että hengaamme täällä vain. Emmehän me mihinkään koske. Sitäpaitsi viereisessä huoneessa pannaan -joka kuuluu muuten aika hyvin- joten ketä tämä niin paljoa haittaisi. "Sulje ovi nii saadaan olla rauhassa", sanon. Joonas nyökkää ja sulkee oven. Menen istumaan keskelle huoneen lattiaa ja kaadan juomaa kurkkuuni. Se polttelee ihan mukavasti, mistä päättelen, että tässä todella on sitä jotain "vähän" vahvempaa. Joonas tulee istumaan minua vastapäätä ja katselee hieman ympärilleen. En voi sille ajatukselle mitään, että hän näyttää laittoman hyvältä.

~~~
Sanoja 443
Joo mä taidan lähtee nukkuu öitä