Olnas

22

~Joonas~

Istun Joelin huoneen lattialla ja soitan hänen kanssaan kitaraa. Hän oli pyytänyt minulta anteeksi ja kertonut hänen ja Aleksin jutusta. Olin ehdottanut, että hän pyytäisi Aleksia elokuviin ja niin hän oli tehnytkin. Hän oli pistänyt Aleksille viestin. Nyt me odotamme vastausta ja soitamme. Sekä laulamme. 

"I can't heal what's broken. Can't control the morning rain or a hurricane. Can't keep down the unspoken invisible pain..", laulamme. Laulun ja soiton kuitenkin keskeyttää viestiääni. Joel laskee kitaran käsistään ja nappaa puhelimensa sängyltä. Katson häntä odottavana. 

"Aleksi suostu menemään mun kanssa elokuviin perjantaina, jos siellä menee joku hyvä elokuva", Joel kertoo. Nyökkään. "Tiiäks sä, mitä siel menee?" kysyn. Joel pudistaa päätään. "Mä taian pistää muutenki viestin Aleksille, että mikä sitä kiiinnostaa", Joel sanoo. Nyökkään taas. Alan näpyttelemään jotain kitaralla. Pian Joel kuitenkin avaa taas suunsa. 

"Sitä kiinnostaa kuulemma toiminta. Kornit rakkauselokuvat pistää kuulemma oksentamaan, komediat ei oo oikeesti hauskoja ja kauhuelokuvat on hirveitä", Joel kertoo juuri saaneensa viestin sisällön. Naurahdan pienesti. "Mä tykkään kauhuelokuvista, mutta kyllä toimintaki kelpaa oikein hyvin", Joel sanoo. Nyökkään. Kauhu ei ole oma lempparini, mutta kyllä sitä katsoo. 

Joel alkaa hymyillä. Katson häntä ja virnistän. "Onks jätkällä nyt treffit sovittuna?" kysyn. Joel nyökkää ja siirtää kateensa minuun. "Ja se ei jää vaan siihen elokuvaan", Joel sanoo ja hymyilee tyytyväisenä. Katson häntä kysyvänä. "Aleksi kysy, voiko se tulla yöks sen jälkeen", Joel kertoo. "Oho. Sanoisin, että sulla menee tällä hetkellä todella hyvin", sanon. 

"Menee, mut mites sulla ja Ollilla", Joel vaihtaa aihetta. "Me alettiin seurustella", kerron. Joel nyökkää. "Ja näin uus tulokas varasti mun kaverin multa", Joel sanoo dramaattisesti ja nostaa toisen kätensä otsalleen. Naurahdan. "Et sä ehkä halua Ollia niinku mä", sanon ja tajuan saman tien, että muotoilin asiani vähän väärin. 

"Hyi. En joo halua Ollia. Jätän sen homman ihan mielelläni sulle", Joel sanoo. "Tarkotin, että sä et varmaan halua seurustella Ollin kanssa toisin ku minä", selvennän hieman nolona. "Joo joo. Kyl mä tajuun. Kunhan vaan vähä kiusasin", Joel sanoo ja hymyilee ilkikurisesti. Nyökkään pienesti. 

_ _ _

"Moikka!" huikkaan vielä ja suljen sitten Joelin talon oven. Kello on kuusi illalla. Viihdyin näemmä sitten muutaman tunnin Joelilla. Meillä oli hauskaa. Ja sain selvyyden niihin perjantain keittiö tapahtumiin. Oli varmaan kauheaa tulla ihastukensa haukutuksi. En voi edes kuvitella sitä tuskaa. 

Havahdun ajatuksistni, kun puhelimeni alkaa soida. Kaivan sen taskustani ja alan hymyillä. Näytöllä lukee Ollin nimi. Vastaan puheluun. 

Puhelu:

Minä: Moi!

Olli: Hei enkeli.

Minä: Mikä enkeli mä muka oon?

Olli: Sä näytät enkeliltä. Sul on vaaleet, kiharat hiukset ja sä vaikutat puhtaalta ja viattomalta.

Minä: Aivan. Mistä lähin enkelien kaulat on ollu täynnä fritsuja?

Olli: Hitto. Ne ei joo ehkä sovi ihan enkelille. 

Minä: Niih. Oliks sul jotain asiaaki?

Olli: Tuli vaa ikävä nii soitin.

Minä: Okei.

Olli: Ja nyt äitillä on jotain asiaa. Pitää lopettaa. Oot rakas.

Minä: Säki. Moikka.

Olli: Moikka.

Puhelu loppuu. Hymyilen huvittuneena. Olli osaa kyllä piristää. Vaikkakin olin kyllä jo ennestään ihan iloinen, mutta hän kohotti vielä entisestäänkin mielialaani. Pistän puhelimeni takaisin takkini taskuun ja keskityn sitten pystyssä pysymiseen. Joku voisi hiekottaa nämä kadut. En nimittäin haluaisi kaatua. Tuskin kukaan muukaan haluaa. Joten voisiko joku vain tehdä työnsä ja hiekottaa nämä kadut kunnolla?

~~~
Sanoja 504