Olnas

10.

~Joonas~
Katson hieman ympärilleni hämärässä huoneessa. Näyttäisi olevan aika perus nuoren huone. Joitain julisteita ja kuvia seinillä, vaatteita tuolilla ja koulukirjoja pöydällä. Myös kajari löytyy. "Kenen talo tää ees on?" kysyn. Ei tainnut koskaan olla puhetta, että talo olisi ainakaan Joelin perheen. "Yhen Topin. Se on ysillä kans", Olli kertoo minulle juoden sitten perään juomaa. Nyökkään. "Joonas?" Olli kysyy yhtäkkiä pienen hiljaisuuden jälkeen. "Mm", mumisen merkiksi, että kuuntelen. "Mikä sun seksuaalinen suuntautuminen on?" Olli kysyy. Käännän katseeni häneen hämmentyneenä. Kuinka vahvaa tuo juoma on, kun se näemmä noin nopeasti on noussut tuon minua pari vuotta nuoremman pojan päähän. Hän katsoo minua ja odottaa selvästi vastausta. Kai minä voisin kertoa totuuden. Hänhän on kännissä eikä hyvällä tuurilla muistaisi aamulla enää mitään... "Mä toivon todella, että sä et oo foobikko, mutta mä oon homo", kerron ja juon itsekin juomaa. Se polttelee hieman kurkussa. Mitäköhän se Joelin sanoma "vahvempi" juoma on? Viinaa luultavasti. Siltä se maistuu. Olli kallistaa päätään ja hymyilee oudosti. Katson häntä hieman oudoksuen. Hän ei käyttäydy yleensä noin. Alkoholilla on luultavasti vaikutuksensa asiaan. "Onks kaikki hyvin?" kysyn katsoen Ollin silmiä, jotka sädehtivät hassusti. Hän nyökkää ja laskee sitten juoman kädestään lattialle. Katson häntä ihmeissäni, kun hän nousee polvilleen ja lähestyy minua. Hän ottaa juomani ja laskee sen viereemme lattialle. Katson häntä hämmentyneenä. Mitä hän oikein touhuaa? Hän virnistää ja painaa huulensa minun omille. Jännitys valtaa kehoni. Olli alkaa liikuttaa huuliaan minun omia vasten selvästi hakien vastakaikua suudelmalle. Vastaan hennosti, josta Olli innostuu. Hän kaataa minut makaamaan lattialle ja kapuaa päälleni. Hän suutelee minua suulle uudestaan ja uudestaan. Lopulta hän lopettaa huulieni suutelun ja löytää kaulalleni. Hänen käsi menee paitani alle. Alkaa ahdistaa hieman. En ole koskaan ennen edes suudellut. En ole todellakaan valmis mihinkään tällaiseen. Työnnän Ollia varovasti pois päin samalla änkyttäen: "O-ol-li lo-lope-ta." Olli lopettaa ja tulee pois päältäni. Nousen istumaan. Hän istuu polvillaan edessäni ja katsoo minua katuvasti. "Anteeks. Ei mun ollu tarkotus", hän sanoo ja nousee seisomaan. Pudistan päätäni. "Ei se mitään", sanon. "En mä tiiä, mikä helvetti muhun meni", Olli sanoo ja repii hieman hiuksiaan tuskaisen näköisesti. Nousen itsekin seisomaan. "Hei. Kaikki on ihan hyvin", sanon ja lasken käteni Ollin olkapäälle. Hän katsoo minua ja nyökkää. Sitten hän syöksyykin suutelemaan minua uudestaan. Vastaan hetken suudelman ja työnnän hänet sitten hieman vastahakoisesti pois. Suudelma tuntui älyttömän hyvältä... "Sä oot kännissä", sanon hiljaa. Se sattuu hieman. Hän on kännissä eikä tuskin tarkoita tällä mitään. Hän on unohtanut tämän aamuun mennessä. Se satuttaa, vaikkei sen pitäisi. Emmehän me ole, kuin vain kavereita. Miksi se sattuu näin paljon? Olli katsoo minua ja kallistaa päätään. Hän lukee kasvojani. "Sä tykkäsit siitä", hän sanoo. Katson häntä hiljaa. Enhän minä sitä voi kieltää. Enkä kyllä myöntääkään. Olli hymähtää.

~~~
Sanoja 449
Anteeksi ku nää on lyhyitä. Mä en tiedä miksi nää on lyhyitä🥲