For the Moon

4.

Kokeet olivat vihdoinkin ohitse. Nyt he saisivat pitää pienen hengähdystauon ennen kuin pitäisi alkaa lukea jo seuraaviin tentteihin. Ja sen kunniaksi – siis kokeitten loppumisen – Jackson Wang aikoi pitää bileet.

Jeongin ei tiennyt, miten se käytännössä toimi. Olivatko bileet ennemminkin kuin tanssijaiset? Vai olisivatko ne tylsät pukujuhlat maustettuna alkoholittomalla boolilla? Vai saisivatko he oikeasti vetää kunnon perskännit? Ei sillä, että Jeongin olisi aikonut edes tehdä niin. Häntä vain kiinnosti. Olivathan nämä loppujen lopuksi koulun järjestämät "bileet".

"Et voi olla tosissas", Felix ähkäisi nähdessään pitempiaikaisen ystävänsä ulkoasun. "Et sä millään lökäreillä ja hupparilla oo bileisiin menossa. Mähän joudun häpeen silmät päästäni."

Pisamanaamainen vilkaisi myös Jeonginiin, mutta ilmeisesti tuon farkut ja rento, hieman hienompi, valkoinen pitkähihainen menivät läpi bilehilen seulasta, sillä hän ei sanonut mitään.

"Tossa sulle housut ja hm... tossa paita", Felix sanoi ojentaen omista vaatteistaan mustat revityt farkut ja aavistuksen reilun napapaidan, joka kantoi värinään neonoranssia. Seungmin irvisti vaatteille mutta otti ne kiltisti vastaan.

"Mä en todellakaan ole pukemassa tätä ilman alupaitaa."

Felix kohotteli kulmiaan mutta antoi tuolle valkoisen topin. Pisamanaamaisella itsellään oli yllään tiukat mustat housut ja ihonmyötäinen punainen crop top. Hän oli laittanut hiuksiinsa söpön jakauksen, joka ei tarkoituksenmukaisesti ollut aivan keskellä. Jeongin ei osannut sanoa, oliko tuo enemmän kuuma vai söpö, mutta hän oli joka tapauksessa molempia.

"Jos Changbin ei vielä aivan lätkässä oo, niin tän illan jälkeen varmasti on", Jeongin sanoi puolitosissaan ja virnisti kiusoittelevasti.

"Jeongin!" Felix kiljahti läimäisten pinkkihiuksista käsivarteen. Valkopaitainen ei kumminkaan edes hätkähtänyt.

"Jeongin on kieltämättä oikeessa", Seungmin myönsi hymyillen vienosti.

Felix puuskahti ja lähti naama mutrulla astelemaan kohti huoneen ovea. "Aina te tiimaatte mua vastaan."

"Hei, oota Felix", mustahiuksinen kiirehti sanomaan ja kiri Jeonginin kanssa pisamanaamaisen perään. Felix kääntyi heitä kohti ja vilautti ystävilleen hymyn, joka kertoi, ettei tuo ollut oikeasti loukkaantunut.

¤

Kolmikko astui vanhanaikaiseen mutta suureen juhla-/liikuntasaliin, eivätkä he voineet pidättää henkäisyjään, jotka ilmoille karkasivat.

Sali oli suoraan sanottuna kuin taikaiskun jäljiltä. Seinänvierustat oli täytetty eri kokoisilla, hyvin mukavan näköisillä sohvarykelmillä, joille teki mieli heittäytyä katselemaan tunnelmallista salia. Keskelle tilaa oli näin ollen jäänyt suuri tila tanssimista varten, ja se olikin jo aika täynnä musiikin rytmissä hytkyviä nuoria, vaikka kello läheni vasta kahdeksaa. Siellä täällä seisoi pöytiä täynnä puolilleen kaadettuja pahvimukeja, joissa humalaisista ihmisistä päätellen oli oikeaa alkoholia.

Felix hihkaisi iloisena ja oli jo syöksymässä väkijoukkoon, kun heidän valvojansa asteli leveä hymy naamallaan kolmikon luokse.

"Hei", Jackson tervehti pirteästi. "Nää bileet on sitten mun järjestämät, että mulle kaikki kunnia. Muistakaa olla rauhassa, ettei satu haavereita. Kiva paita muuten, Felix."

"Kiitos", pisamanaamainen sanoi silmät loistaen. Hän liikehti paikallaan malttamattomana ja koitti selvästikin hillitä itsensä.

"Teiän on ehkä parempi mennä, ettei Felix hypi ulos housuistaan", heidän valvojansa sanoi naurahtaen ja taputti kyseistä poikaa olalle.