Yritin käyttäytyä normaalisti, mutta se oli hyvin vaikeaa, koska mikään ei ollut enää normaalisti. Minulla oli suhde Kolmen kuun valtakunnan hallitsijan kanssa, olin suoraan sanottuna Gabrielin rakastaja ja se, jos mikään ei ollut normaalia. En ollut koskaan halunnut joutua tällaiseen tilanteeseen, mutta tässä minä nyt kuitenkin olin. Olin salarakas.
Ennen olin lukenut juorulehtien palstoilta julkisuudenhenkilöistä joilla oli salasuhteita ja olin nuhdellut heitä mielessäni ja ajatellut, että en koskaan alentuisi samaan. Mutta nyt näin asiat hieman eri valossa. Eihän kukaan voinut tunteilleen mitään ja, kun ne tunteet olivat vielä hyvin voimakkaita, niin niitä oli hyvin vaikea hallita.
Tiesin, että pettäminen oli väärin, mutta en vain voinut vaikuttaa siihen asiaan kovinkaan paljon sillä en pystynyt hallitsemaan itseäni Gabrielin läheisyydessä ja annoin tunteilleni täyden vallan aina, kun olin hänen lähellään. En vain yksinkertaisesti voinut itselleni mitään.
– Kuunteletko sinä? Emma kysyi saaden minut säpsähtämään hieman.
Minä vain nyökkäsin ja tuijotin tutkimusta edessäni samalla, kun Emma jatkoi puhumista. Hän oli jo moneen kertaan huomauttanut, että olin hajamielinen ja en keskittynyt tutkimukseen kunnolla. Minä leijailin omassa maailmassani, mutta en vain saanut mielestäni Gabrielia. Enkä pystynyt keskittymään mihinkään en sen jälkeen, kun olin saanut tuntea kuninkaan kosketuksen.
Gabrielin suudelmat polttelivat vieläkin kaulaani ja tunsin hänen kätensä vyötäisilläni. Hatarat muistikuvat tulvivat mieleeni, kun suljin silmäni hetkeksi ja tunsin punastuvani, kun edes ajattelin sitä, että minä olin todellakin viettänyt yön Gabrielin kanssa. Ja kaikki se mitä olimme tehneet eilen, oli kuin unta. Ihanan kaunista unta jonka halusin elää uudestaan ja uudestaan.
Emma oli yrittänyt udella minulta missä olin ollut eilisen ja olin valehdellut hänelle, että olin käynyt kaupungilla ja viettänyt omaa aikaa. Emma oli niellyt selityksen, vaikka hän olikin ihmetellyt miten olin ollut aina poissa huoneestani, kun hän oli käynyt etsimässä minua. Olin vain kohauttanut hartioitani sillä en voinut mitenkään kertoa totuutta.
En vain haluaisi nähdä sitä sääliä Emman kasvoilla, kun hän alkaisi saarnata kuninkaan tunteettomuudesta. Minä tiesin, että Gabriel oli muuttumassa, hän oli käyttäytynyt aivan eri tavalla kuin yleensä ja se oli jo parannus.
– ...hän on raskaana ja tarvitsee...
– Mitä? kysyin hämilläni ja katsoin Emmaa, joka luki nyt ääneen kirjettä, jonka hän oli aamulla saanut.
– Serkkuni on taas raskaana, Emma huomautti saaden silmäni laajentumaan kuopissaan, – minähän sanoin siitä äsken, Emma sanoi pyöräyttäen silmiään.
Raskaana?!
Tunsin nyrkin vasten kasvojani, mitä jos minäkin olin raskaana?! Emmehän olleet käyttäneet mitään ehkäisyä...mitä täällä edes pystyi käyttämään? Ei mitään! Miten en ollut ajatellut sitä aikaisemmin?! Olin typerys! Täysi hölmö! Olin ollut kaikilla terveystiedon tunneilla ja muistin aivan tarkasti terveydenhoitajan valistukset siitä miten ehkäisystä piti pitää huolta. Mutta silti kaikista niistä tunneista huolimatta olin unohtanut kaiken.
Mutta olin ollut niin hermostunut, että en olisi muistanut edes omaa nimeäni, jos joku olisi kysynyt. Kaikki se jännitys ja mylläävät tunteet olivat sekoittaneet aivojeni toimintaa.
Puna nousi poskilleni ja nousin nopeasti tuolilta.
– Mikä sinulle tuli? Emma kysyi hämillään.
YOU ARE READING
Kolmen Kuun Valtakunta
Romance~ Hän vain tuijotti minua. Hän katsoi minua suoraan silmiin, aivan kuin yrittäen nähdä, puhuinko totta vai en. Mutta minä tuijotin häntä itsevarmana takaisin. En suostunut siirtämään katsettani, en sitten millään. Se olisi heikkoutta ja minähän en h...
