From a kiss to the lips... // BC Oneshots ( Olli x Aleksi )

Teenage dirtbag 1/5

HYLÄTTY

Olli

Mä aloitin muutama viikko sitten taas uuden kouluvuoden ja olin jo nyt koko hommaan ihan kypsä. Mua harmitti kun mun parhaat kaverit oli kaikki mua vanhempia ja ne oli siirtyneet jo lukioon. Meillä oli oma bändiporukka ja nyt mä olin ainoana jäänyt ihan yksin vielä yläasteelle kaikkien idioottien keskelle. Ei kai ne ihan kaikki voineet olla ääliöitäkään, ehkä mä hivenen saatoin liioitella asiaa, mutta mua vitutti.

Ihan sama mihin mä kuljin koulussa, niin mun mukana seurasi jätkäporukka, joka kuvitteli meidän olevan parhaimpiakin frendejä keskenään. Ne oli ainakin idiootteja, siitä ei päässyt mihinkään. Ne nauroi ihan kaikelle mitä mä sanoin, oli samaa mieltä mun kanssa kaikesta ja koitti muutenkin olla mun silmissä tosi cooleja.

Sen lisäksi ne vielä katsoi muita niiden mielestä vähemmän cooleja tyyppejä kieroon. Mä olin kuullut niiden myös haukkuvan millon ketäkin, ne töni joskus muita ja naureskeli muiden kustannuksella, ihan noin niinkun vaan huvikseen.

Noista urpoista oli ollut riesaa jo aiempinakin vuosina, mutta silloin meillä oli ollut täällä se oma tiivis bändiporukka, johon ne ei olleet uskaltaneet yrittää tunkea mukaan. Nyt sitä ei ollut ja ne ilmeisesti ajattelivat olevansa mun parhaita kamuja.

Myös lauma tyttöjä seurasi mua aivan joka paikkaan. Ne vilkuili mua tunneilla, lähetteli lappusia joihin oli piirretty sydämiä, kilpaili siitä kuka saisi olla mun pari kaikissa ryhmätehtävissä, änkesi mun viereen ruokalassa ja melkein kylkeen kiinni välitunneilla. Kun mä tulin kouluun, ne oli vastassa jo pihalla ja kun mä lähdin koulusta niin ne yritti tunkea mun matkaan. Se oli varmaan iso syy sille miksi noi jätkätkin roikkui niin tiiviisti mun mukana, mimmien toivossa siis.

Ennen kaikki mimmit oli enemmänkin notkuneet koko meidän bändiporukan perässä, mutta nyt kun mut oli jätetty yksin, niin ne roikkui vaan mun perässä. En mä tiennyt mitä niin hienoa ne mussa oikein näki, että ne jaksoi mua piinata. Ilmeisesti se, että mä olin hyvännäköinen, liikuin vanhemmassa seurassa rokahtavassa porukassa ja soitin bändissä riitti sitten siihen, että mulla oli menekkiä.

Joo, kyllä mä tiesin itsekin sen, että näytin hyvältä, mutta minkäs sitä kukaan geeneilleen mahtaa? Okei, nyt mäkin kuullostin jo vähän ylimieliseltä, mutta urpous on ehkä tarttuva tauti jos sitä on paljon ympärillä? Mä olin katkera kaikille kaikesta ja ryvin vaan itsesäälissä. 

Tosi asia oli kuitenkin se, ettei mua todellakaan kiinnostanut kukaan niistä mun perässä notkuvista tytöistä. Tai kukaan tyttö. Mutta se asia ei ollut sellainen millä mä olisin leveillyt. Vaan mun bändikaverit tiesi siitä, ja nekin vain siksi, että mä olin vahingossa kännipäissäni mennyt siitä niille avautumaan.

Onneksi ne oli ottaneet sen hyvin ja luvanneet pysyä hiljaa. Mä en todellakaan halunnut muiden tietävän sitä, että mä tykkäsin jätkistä. Siksi mä varmaan annoinkin niiden kaikkien mimmien roikkua mun perässä. Mä esitin, ettei niistä kukaan muka ollut niin upea, että se olisi kelvannut mulle.

Ei mulla oikeasti ollut kyllä kiikarissa ketään jätkääkään, mä en harrastanut urpoja, enkä mun frendejä, eikä täällä ollut muita. Mä koittaisin nyt vaan selvitä yläasteesta edes jotenkin järjissäni ja pitäisin kaapinoven visusti kiinni.

Nyt elettiin vasta tiistaita, joten pitkää viikkoa oli rutkasti vielä jäljellä. Mä huokaisin, odotin vaan koulupäivän päättymistä ja sitä, että mä pääsisin eroon noista junteista.

Illalla meillä olisi bänditreenit ja mä pääsisin soittamaan mun bassoa. Se oli ainoa hyvä asia tässä muuten surkeassa päivässä, ja toisinaan musta tuntui, että mun basso oli mun ainut kaveri joka täysin ymmärsi mua ja oli aina paikalla kun mä tarvin sitä.

...

Viikko oli madellut hitaasti ja nyt oli vihdoin perjantai. Tiistaiset bänditreenitkin oli jääneet ainoiksi koko viikolla, kun muilla oli ollut pelkkää lukiopaskaa, eikä ne ehtineet muina päivinä sen paremmin soittaa, kun tehdä mitään muutakaan mun kanssa. Oli mullakin saatana siinä frendit. Vittu.

Täällä mun iloisessa opinahjossa mua oli taas pitkin viikkoja kyselty vaikka minne mukaan. Yleensä mä vaan aina vastailin niille etten mä pääse, kun meillä on bänditreenit. Ei niitä treenejä tosiaan niin usein ollut, mutta se meni ainakin läpi noille ääliöille.

Pakko mun oli välillä johonkin silti suostuakin mukaan, viime viikolla me oltiin käyty jonneporukalla pizzalla ja keilaamassa. Tänään oli sitten luvassa bileet jossain mökillä, jonkun  urpon isoveljen kaveri oli ne järkännyt, ne pääsi sen siivellä sinne ja mut oli kutsuttu mukaan. Mun oli kuulemma pakko mennä niiden kanssa sinne. Siellä tulisi kuulemma olemaan kova meno ja tosi makee meininki. Epäilemättä. Wuhuu.

Mun bändikavereilla oli joku lukioon liittyvä viikonlopun yli kestävä kurssi jossain hevonhelvetissä just nyt, joten niistäkään ei ollut mulle seuraa, ja siksi mä olinkin suostunut menemään sinne saatanan bileisiin noiden idioottien kanssa. Ainoa hyvä puoli siinä oli ilmaiset juomat mitkä ne oli luvanneet tarjota jos mä tuun mukaan. Se tieto lievitti vähän sitä kärsimystä jota mä varmasti tulisin kokemaan.

Kun koulussa mimmeille oli selvinnyt, että mä olin tulossa niihin typeriin bileisiin, niin siitä se riesa vasta sitten alkoikin. En mä halunnut mennä sinne kenenkään tietyn kanssa ja siksi mä vastailin niille vaan, että me tultaisiin sinne äijäporukalla.

Tähän mennessä mua oli kysynyt jo kahdeksan tyttöä sinne kanssaan ja numero ysi näkyi olevan tulossa kohti juuri nyt... Mä huokaisin turhautuneena. Semmoinen blondi tyttö, jonka nimeä mä en edes muistanut, tuli mun luo ja keikisteli mun edessä muka sulokkaasti pitäen huolta siitä, että sen rinnat varmasti hytkyivät siinä samalla.

Oli se varmaan siis ihan hyvännäköinenkin, mä olin huomannut jonnejen katsovan sitä kuolavanat suusta valuen. Sillä oli vaaleat puolipitkät suorat hiukset, muodokas vartalo ja siniset silmät. Mä kyllä tykkäsin sinisistä silmistä, ei siinä, silmät oli se osa ihmisessä joka mua erityisesti aina jotenkin kiehtoi.

Mutta ton blondin käytös ja eleet sai sen näyttämään jotenkin vähemmän hyvältä, eikä ne silmätkään kun möllöttäneet sen päässä sen metristen tekoripsien takana. Se varmaankin yritti olla tosi sexy, mutta mun mieleen tuli vaan sana tyrkky. Jos mä olisin ollut menossa niihin bileisiin jonkun tytön kanssa, se ei tosiaankaan olisi ollut tämä blondi muija. Mutta mä olin kohtelias taas, selitin äijäporukasta ja toivoin muka että nähtäisiin sitten siellä bileissä. Se oli muuten paha virhe, joka selvisi mulle jälkikäteen...

Kotona mä valitin mun vanhemmille siitä, miksei ne voineet tehdä mua vuotta tai paria aikaisemmin, ja olin kateellinen mun siskolle kun se oli syntynyt ennen mua.

Sitten mä soitin vielä mun kaverille Joonakselle ja marisin sillekin kaikesta. Myöhemmin mä kirjoitin vielä pitkän valitusvirren meidän bändin ryhmään mun kurjasta kohtalosta ja sanoin nakkaavani bassoni mereen. Ei ne kuitenkaan uskoneet mua. Toivottivat vaan hyviä bileitä ja hylkäsivät mut kokonaan oman onneni nojaan. 

Vittu, että tästä tulisi vielä helvetin pitkä vuosi.

__

Sanoja: 1045

Teinistoori... katotaan miten tää onnistuu ylipäätään, Olli ainakin on positiivinen XD