From a kiss to the lips... // BC Oneshots ( Olli x Aleksi )

Wedding Day

Aleksi

Mä katselin kaikkia kauniita ja hienosti pukeutuneita ihmisiä ympärilläni ketkä oli tulleet paikalle juhlimaan tätä päivää. Mullakin oli puku päällä, niinkuin meillä jokaisella bändin jäsenellä, kaikkien meidän ollessa täällä tänään, kenen missäkin asemassa.

Juhlavierailla oli päällään komeita pukuja ja kauniita värikkäitä, sekä yksivärisiä mekkoja ja asuja, mutta ei valkoisia. Valkoiseen oli pukeutunut vain yksi, joka juuri asteli käytävää pitkin alttaria kohti kauniina, pitkät vaaleat suorat hiukset nätisti laitettuina, huntu päässään ja punainen ruusukimppu kädessään. Valkopukuinen katsoi eteensä hymyillen ja mäkin käänsin katseeni alttarille sen katseen suuntaan.

Mun katse kiinnittyi alttarilla seisovaan Olliin ja mä huokaisin syvään. Se oli komea, niinkuin aina, mutta nyt se oli viimeisen päälle laitettu jokaista pientä yksityiskohtaa myöden. Mä pyyhin silmäkulmaani. Olli katsoi valkopukuisen ohi suoraan muhun ja sen katseen osuessa mun silmiin, mä tunsin kuinka mun silmät alkoi vetistyä, enkä mä nähnyt melkein enää mitään.

Kun mun silmien näkökyky taas palautui, mä huomasin valkopukuisen ehtineen lähes perille määränpäähänsä. Se asteli siroin askelin alttarille ja tarttui sille ojennettuun käteen onnellisen näköisenä. Mun silmäkulmasta putosi kyynel. Mä tunsin mun vieressä istuvan Nikon pitävän mua kädestä ja mun toisella puolella Joelin käsi puristi mun käsivartta.

Ollin vieressä alttarilla seisoi Joonas, joka näytti myös hyvältä ja se hymyili onnellisen näköisenä kaverinsa puolesta. Joonaksella oli kädessään musta samettinen rasia, joka sille oli luotettu säilytettäväksi ja jonka sisällön se ojentaisi kohta eteenpäin sinetöimään kahden ihmisen välistä liittoa. Mun silmästä tipahti uusi kyynel mun ajatellessa sitä ja mä huomasin myös Nikon nieleskelevän mun vieressä. Mun käden lisäksi Nikon toinen käsi puristi liikuttuneena sen tyttöystävän kättä.

Valkopukuinen morsian astui perille paikalleen papin eteen sen käteen tarttuneen käden yhä pitäessä siitä kiinni. Se käsi oli Tommin. Alttarilla Tommin takana seisovat Olli ja Joonas oli pyydetty Tommin bestmaneiksi, koska ne olivat tunteneet toisensa kaikista pisimpään, aina lapsista saakka. 

Tommi näytti komeammalta kuin koskaan ja se oli pidempi kuin kukaan muu koko tilaisuudessa. Sen morsian oli myös pitkä, muakin pidempi, ainakin korkokengillään. Ehkä muutenkin. Ne oli näyttävä ja kaunis pari yhdessä. 

Tommi oli joskus uhkaillut, ettei se kutsuisi meitä sen häihin jos se joskus menisi naimisiin, mutta tässä sitä oltiin. Kutsu oli käynyt kuitenkin. Oli se saattanut ehkä lisäksi mainita vielä jotain asiallisesta käytöksestä. Ikäänkun me nyt oltaisiin sen häissä perseilty. Ainakaan paljoa.

Tommin häät sujuivat perinteisellä kaavalla loppuun. Eniten juhlaväki, tai me bändin jätkät ainakin, jännitettiin ehkä sitä, oliko Joonakselle luotetut sormukset pysyneet tallessa, mutta rasian avautuessa siellä kiilteli kaksi sormusta, jotka hääpari pääsi pujottamaan toistensa sormiin ja meiltä kaikilta oli päässyt helpottunut huokaus. Joonas oli kyllä katsonut meitä vähän moittivasti. 

Niinpä pappi pääsi julistamaan Tommin ja sen kauniin morsiamen aviopuolisoiksi. Sitä suudelmaa katsoessa mä väkisinkin mietin olisinko itse joskus tuolla samalla paikalla vielä. Pienen hetken ajan mun teki mieli juosta alttarille papin eteen, Ollinkin ollessa siellä melkein sopivalla paikalla jo valmiiksi. Mutta ehkä meidän tilaisuus olisi vähän erilainen ja vähemmän perinteikäs jos se joskus tapahtuisi. 

Itse häiden jälkeen alkoivat hääjuhlat kakun leikkaamisineen ja muine perinteisine menoineen. Hääparille nostettiin maljat sen jälkeen kun Olli ja Joonas olivat pitäneet meidän kaikkien yhdessä kirjoittaman puheen bestmanien asemassaan ja saaneet jopa Tommin välillä punastumaan. Ei siinä kuitenkaan mitään pahempia paljastuksia tehty, me haluttiin kuitenkin pitää meidän bändi vielä koossa, eikä se olisi onnistunut jos Tommi olisi kuristanut puolet bändin jäsenistä.