From a kiss to the lips... // BC Oneshots ( Olli x Aleksi )

West Coast Vibes 1/6

CHA CHA CHA

Olli

"I seeee youu, mitäs siellä taas oikein kuvaillaan kieli noin pitkällä?" - Joonas huikkasi mulle se tavanomainen virne naamallaan, kun mä kävelin Aleksin perässä ja kuvasin sitä tiiviisti keskittyneenä.

Aleksi kääntyi mua kohti kuullessaan Joonaksen kettuilut ja näki mitä mä duunasin. "Se kamera osotti varmaan äsken niinku vähä ylemmäks, eiks nii?" - se kysyi multa sen kulmat koholla. "Joo, tietenki, tottakai, mitä sä oikeen luulit" - mä kiirehdin äkkiä sanomaan. Enhän mä nyt tietenkään sen persettä olisi kuvannut. Enkä varsinkaan zoomaillut. Enhän mä edes katsonut sitä! Pois se musta! Mutta hitto, kun se näytti niin hyvältä noissa mustissa farkuissa, ne toi sen muodot nätisti esiin Aleksin kävellessä ja..

"Olli! Nyt se kamera ylemmäs!" - Aleksin tiukka käsky kuului sen kääntyessä uudelleen katsomaan mua moittivasti. Nyt se osoitti jo sormillaankin silmiään, sitten mua ja sitten taas sen silmiä. Kyllähän mä sen silmiäkin tietenkin mielelläni katselin, mutta jos mä kävelin sen takana, niin en kai mä silloin niitä nähnyt. Mutta mä nyökkäsin sille kiltisti silti.

"Olis ehkä ihan aiheellista tsekata noi matskut mitä toi jäbä on kuvannu, ettei käy niin, että editointivaiheessa me huomataanki, että meijän jenkkirundi on pelkkää perseilyä, niinku vähän joka tavalla" - Joel huomautti ja suoristi sen cowboy hattua, jonka se oli ostanut jostakin huoltsikalta, missä me oltiin pysähdytty.

"No en kai mä ny niin tekis" - mä puolustauduin muka loukkaantuneena siitä, että mua epäiltiin aiheettomasti. Ainakin melkein. Ehkä mun olisi nimittäin kuitenkin syytä käydä vähän läpi mun kuvamateriaalia sitten illemmalla ja mahdollisesti poistaa sieltä jotakin.

Mutta saatana sentään, jos Aleksi käveli mun edessä, sen perse söpösti keikkuen, niin voitiinko mua muka syyttää siitä, että mä vähän tsiigailin näkymiä? No niinpä. Sitähän mäkin.

"Onnee onnee!! Miks te ette kertonu mitään?" - Niko kailotti keikkapaikan pihassa kovaan ääneen ja tuli halaamaan meitä. "Mitäh?" - me molemmat ihmeteltiin Aleksin kanssa. "Kumpi kosi?" - Joonaskin alkoi kiusata ja nappasi meistä kuvankin.

"Mä oon varma, että Olli, mut ihmettelen, miks Ale suostu" - Tommi huikkasi kauempaa jutellessaan jotakin meidän bussikuskin kanssa, joka sekin nauroi meille. Me ei ymmärretty vieläkään yhtään mistä ne puhuivat, kunnes Joel osoitti meidän takana olevaa mustaa autoa, jonka takalasissa luki Just Married.

"Justjoo" - Aleksi hymähti ja mä katsoin sitä hellästi. Mutta sitten mun mieleen tuli ajatuksia. Jos mä oikeasti joskus tekisin sen, niin kyllä kai se suostuisi? Vai suostuisiko? Mitä jos se ei suostuisikaan? Jos se ei haluaisikaan mua?

"Otetaan meistäki kuva ton kaaran edessä, voidaan lähettää terveiset Suomeen tyttiksille" - Joonas alkoi intoilla Nikolle. Mä taas ravistin päätäni karkottaakseni epävarmat ajatukset pois mun sieltä. Aleksi rakasti mua. Kyllä se suostuisi. Ja miksi hemmetissä mä edes mietin jotain tämmösiä?

Mä nappasin kuvan wannabe avioparista. Just married? As if. Niko näytti siinä photossa siltä, että se oli saanut tarpeekseen siitä liitosta jo ennen hääyötäkin.

Me ei oltu Aleksin kanssa ehkä vielä naimisissa, mutta mä en varmasti saisi siitä ikinä tarpeekseni. Ja hääyökin kuullosti hyvälle. Kaikki sellaiset yöt sen kanssa oli hyviä. Niitä ei kylläkään vietetty bussissa. Ei ainakaan silloin kun oltiin tien päällä, kun muutkin oli paikalla.

"Olli, where you gonna sleep tonight?" - Niko kysyi multa virnuillen ja kuvasi mua taas samalla. Mä kyllä tiesin tasan tarkkaan missä ja varsinkin kenen kanssa, mä yöni viettäisin, mutta mä koitin näyttää siltä, etten mä muka tietäisi. Tää oli varmaan taas yritys saada mut paljastamaan jotakin, kuten tyyliin "Olli, ollaanko samassa huoneessa hotellissa - sori, pikkumies ehti kysyä ensin" - pätkä viime jenkkirundiltakin.