Tipaton Tammikuu 1/3

845 44 20
                                    


Loppiainen


Aleksi

"Ei!" - mä huusin taas Ollille kun se jatkoi vaan touhuaan mun vastustelusta huolimatta. "Mut mä haluun, mä haluun!" - se silti kitisi mulle kun joku pikkupoika, joka ei saanut tikkariaan sillon kun se halusi. "Ei, se sattuu!" - mä koitin edelleen selittää sille omaa kantaani asiaan, kun se ei sitä selvästikään tuntunut tajuavan. "Ihan vähän vaan, älä ny oo hankala, pliiiisss?" - Olli kerjäsi, eikä se selkeästikään ollut luovuttamassa. "Ei, ei" - mä vastustelin yhä kun se kävi muhun jo käsiksi, mutta turhaan.

"Nyt pysyt paikallas!" - Olli komensi mua jo turhautuneena mun vikinöihin ja piteli mua paikoillaan. "Oot sit tosi varovainen!" - mä annoin sille lopulta sitten vähän periksi, kun mä näin sen hullunkiillon sen silmissä ja tiesin, ettei se hevillä luovuttaisi vaan lopulta tekisi sen joka tapauksessa.

Mä olin istunut ihan rauhassa vain sohvalla kun Olli oli ängennyt itsensä yhtäkkiä mun syliin. Mä olin ensin luullut, että sillä olisi ollut jotakin kivaa mielessä kun se asetteli itsensä mun syliin ja katsoi mun kasvoja tarkasti. Mä olin hymyillyt sille ja kiertänyt käteni sen ympärille, mutta joutunutkin sitten vain kärsimään.

Nimittäin sen jonkun kivan sijaan Olli oli alkanut puristella finnejä mun naamasta ja se jos joku oli yhtä kidutusta. Vaikka mä yleensä nautin sen sormista erinäisissä paikoissa, niin tästä en. Tää oli pelkkää kärsimystä. Mä en vaan kestänyt sitä nipistelyä. Se oli ehkä kidutuskeinoista pahin.

Ollilla oli muutenkin aina joku pakkomielle poksautella ja puristella asioita. Älkää antako sille kuplamuovia.. se saisi kulutettua koko illan sen kanssa kunnes kaikki muut olisivat hermoromahduksen partaalla. Toisaalta Ollin loputon uteliaisuus, kiinnostus kokeilla kaikkea uutta ja sormilla näprääminen oli aika kivaakin niissä vähän toisenlaisissa merkeissä.

"Mitä sun mielessä on loppiaisena?" - Olli kysyi multa samalla kun sen sormet nipisteli mun naamaa. "Vittu!" - mä parkaisin kun se nipisti ikävästi mun poskea. "Aijaa, mä kun luulin, et sä tykkäät vähän muusta" - se totesi jatkaen yhä mun kidutusta. "Joo, niin tykkään ja näytän sulle miten paljon jos sä vaan lopetat tän" - mä ulisin sille ja katsoin sitä anelevasti. "Pakko kai sit jo lopettaa, tuli nyt nii hyvä tarjous" - se totesi mun onnekseni ja jätti mun jo vähän punottavan naaman huokaisten rauhaan. Ihan viime hetkellä, mä olisin varmasti kuollut kohta tai vähintäänkin saanut jonkun kasvohalvauksen. Perkeleen Dr. Pimple Popper. Hyvähän sillä oli kun sen naamaan ilmestyi joku näppylä varmaan kerran kymmenessä vuodessa jos silloinkaan.

Mutta loppiainen? Kuka oikeasti edes tiesi miksi se oli pyhäpäivä ja mitä silloin muka piti tehdä? Joskus jossain haastattelussa mä olin sanonut kaikista turhimmaksi juhlaksi vapun, en tiedä miksi, koska sehän oli ihan kiva juhla, mutta oikeasti se kaikista turhin juhlapäivä taisi olla kyllä loppiainen. Jos se nyt edes oli ylipäätään mikään juhla? Mä tiesin tasan sen verran, että silloin oli aina viimeistään hävitetty joulukuusi ja pakattu joulukamat piiloon. Se ei ehkä riittänyt siihen, että se oli pyhäpäivä, joten sillä varmaankin oli jokin merkitys tai sitten joulu vain niinkuin loppui siihen. Note to self: kvg.

"Jätkät pyysi silloin juhlimaan tipatonta tammikuuta, mennäänkö me?" - Olli kysyi. "Okei, tota.. kuinka sitä juhlitaan? Pitääkö ottaa omat muumilimut mukaan?" - mä kyselin ihmeissäni. "No kun loppiainen on siitä kiva päivä, että se on vähän niinkun viimeinen vapaa ennen kun arki koittaa loman jälkeen, niin sitä on perinteisesti sit juhlittu meillä bilettäen" - Olli kertoi sen ja poikien vuosia kestäneestä traditiosta.

"Entäs sit toi juomapuoli? Onko ne niinkun raittiusseuran bileet vai limudisco kun kerran on tipaton tammikuu?" - mä ihmettelin. "No se on niinku enemmänkin sen lopetus, niinkun meillä se on ollut aina tyyliin enemmänkin tipat-on tai ei ne kyllä tipoiksikaan enää jää kun bisset läikkyy ja viini virtaa, mutta kumminkin" - Olli selitti mulle.

"Miks mä en tienny tästä traditiosta?" - mä kysyin ja muistelin mielessäni paria viime vuotta. En mä ainakaan muistanut, että tämmöisestä olisi ollut puhetta. "Varmaan siks ku on ollu vähän monta rautaa tulessa sillon tähän aikaan vuodesta ja ollaan ehditty juhlia myöhemmin tammikuussa sitten vasta Nikon synttäreitä" - Olli vastasi. Niin, olihan tossa parin viime vuoden aikana tosiaan alkuvuonnakin tapahtunut aika paljon. "Mut on kai siinä jo juhlan aihetta jos vuoden vaihteesta selviää loppiaiseen saakka juomatta tippaakaan?" - Olli totesi. Olihan siinä, tälle porukalle ainakin.

"Mut nyt.. sä muistaakseni lupasit näyttää mulle jotakin.." - Olli hymyili mulle ja sulki silmänsä kun mä siirsin sen hiuksia pois sen kasvoilta ja painoin huuleni sen kaulalle. "Niinhän mä lupasin" - mä totesin ja aloin toteuttamaan sitä lupaustani.

"Hei, eiks tän pitäny olla tipaton tammikuu, nii mitä tää ny on?" - mä virnuilin jonkun ajan kuluttua Ollille samalla kun mä imin sen kaulaa ja mun käsi hyväili sitä sen boksereitten sisällä tuntien vähän jotain kosteaa jo valumassa mun kädelle. "Tuntuu jo aika tosi hyvältä" - se huokaisi kun mä pyyhin mun touhutippaisen käteni sen boksereihin samalla kun mä vedin ne alas ja kumarruin ottamaan sen suuhuni.

Jos tää laskettiin mukaan tipattomuus haasteeseen niin me ei kyllä oltu päästy ekaa päivää pidemmälle tänäkään vuonna. Kumpikaan.

---

Sanoja: 806


Jotai vaan. Mulla on finni nenässä prkl.

From a kiss to the lips... // BC Oneshots ( Olli x Aleksi )Where stories live. Discover now