From a kiss to the lips... // BC Oneshots ( Olli x Aleksi )

Daddy Issues

Aleksi

"Hei, mä puhun sulle!" - Joelin ääni sanoi, kun se samalla napsutteli sormiaan mun silmien edessä, kun mä vihdoin havahduin haaveiluistani. "Mitä?" - mä kysyin siltä ja räpyttelin silmiäni. "Missä sä oikein meet?" - se kysyi multa muiden naureskellessa. "No Olliahan se tuijottaa" - Tommi naurahti.

"Onko ihme, Olli näyttää ihan vitun hyvältä" - Joonas laukoi pelkkiä totuuksia. "I know" - mä henkäisin sitä edelleen katsellessani. "Olli näyttää aina" - Tommikin vaan totesi kohauttaen olkiaan. Eihän siitä mihinkään päässyt, tosiasioita. "He does" - mä huokaisin vielä aiempaakin kovempaa, naamallani varmaan edelleen aika palvova ilme.

"Olli on niin gayyy" - Nikokin liittyi meidän monipuoliseen keskusteluun ja kihersi Joonaksen ja Joelin kanssa aiheesta niiden lakatessa kynsiään. "Thank god for that" - mä ajattelin, tai luulin vain ajattelevani, mutta taisinkin sanoa sen ääneen, koska kaikki virnuili mulle. Mikähän mua nyt taas vaivasi kun ihan kaikki piti möläyttää ilmoille?

Me oltiin nyt vielä studiolla ja kohta lähdössä yhdessä illanviettoon. Mä olin katsellut, kun Olli valmistautui iltaan ja valitsi itselleen sopivia asusteita. Ja nyt sitä katseli mun lisäkseni jo kaikki muutkin. Se meikkasi itseään huolellisesti ja sen edessä oleva peilipöytä oli täyttynyt sen erilaisista meikkiputeleista, paleteista ja pussukoista, joiden puolienkaan nimiä tai käyttötarkoitusta mä en tiennyt.

Ei meikkijutut olleet oikein mua varten, tai kyllä mä ihoani tietysti tasoittelin, mutta noin muuten. En mä kaivannut esimerkiksi mitään vahvoja silmämeikkejä, vaikka välillä joskus harvoin mä suostuinkin niihin, mutten mä silloinkaan niitä yleensä itse laittanut. Eikä mun olisi varmaan annetukkaan, Olli hoiti sen puolen, se ei kuulemma halunnut maistella esimerkiksi kynsilakkaa mun huulilta tai jotain muuta vastaavaa, mitä mä kuitenkin onnistuisin niiden kanssa sohlaamaan. As if.

Mä kyllä hyvin muistin mun ihka ensimmäisen meikkikokeilunkin. Mä olin pöllinyt kirkkaanpunaisen huulipunan mun mummon käsilaukusta, maalaillut sillä itseni täyteen ja mun porukat oli nauraneet itsensä kipeiksi, kun mä olin punakkana ja koristeltuna erilaisilla kuvioilla tanssinut alasti pitkin kämppää lelukitaran kanssa ja ollut mielestäni tosi nätti pikku rokkistara. Ja tää oli siis tapahtunut viime vuonna. No ei oikeasti ollut, vaan ihan joskus pikkuskidinä.

"Niin mitä sä siis sanoitkaan?" - mä kysyin vielä Joelilta, samalla kuitenkin Ollia yhä katsellen. "Äh, puhutaan myöhemmin, jatka sä kuolaamista, mun valkkaripullo on nyt sua parempaa seuraa" - se tokaisi mulle tylysti. "Joo, ei kun siis mitä, kyllä mä sua kuuntelen, en mä mitään kuolaa" - mä kerroin ja varmuudeksi pyyhkäisin vähän suupieliäni hihaani. "Joo ja lehmätki lentää" - Joel totesi huokaisten. Olinko mä noin tylsä? Mun pitäisi vähän ryhdistäytyä.

Mutta minkä sille mahtoi, että Ollia oli kiva katsella? Se oli tehnyt itselleen vahvan silmämeikin ja se korosti sen muutenkin suuria ja lempeitä pitkäripsisiä silmiä upeasti. Mä katselin, kun se asetteli sen kiharoita ja pyöritteli niitä sormissaan. Se oli muutenkin aina aika sexy näky, kun se pöyhi sen hiuksia molemmin käsin. Se teki sitä usein lavallakin.

"Miks Ollin täytyy näyttää noin hyvältä?" - Joonaskin kysyi vielä. Mä en suinkaan siis ollut ainoa, joka sitä edelleen tuijotti. "Oli se skidinäkin ihan söpö ja kivannäkönen, mut jossain kohtaa se niinku koki jonku glow upin ja muuttu tommoseks" - Joonas kertoi mulle. "Nii, se vois vaihtaa sen nimenki suoraan, voidaan yhtä hyvin alkaa kutsua sitä Malli Otelaksi" - mä huokaisin katsellessani sitä. Vittu kun saattoi ihminen olla hyvännäköinen.

Olli riisui sen päällä olevat housut vaihtaakseen ne toisiin, eikä se ollut kai vieläkään havainnut, että sitä oltiin tuijotettu jo hyvä tovi, kun se oli ollut niin keskittynyt omiin touhuihinsa. "Miks Ollilla on jockstrapit?" - Joonas alkoi käkättää kovaan ääneen. "Ne on ehkä homokiihotin number one" - Nikokin nauroi ääneen. "Vai mitä Aleksi?" - ne kyseli multa hihitellen. Enpä mä voinut vastaankaan sanoa. Kyllähän mä Ollia mielelläni jockareissa katselin ja saattaa olla, että mun omasta vaatekaapista strappeja ehkä myös löytyi, koska... No, niin. Joku muukin ehkä tykkäsi niistä. Mun päällä.