From a kiss to the lips... // BC Oneshots ( Olli x Aleksi )

Round'n Round 4/11

KNOW YOUR STUFF

Tommi

"Mitä toi ryske on?" - Joel tiedusteli hermostuneena kävellessään ympäri hotellihuonetta. Sitä stressasi, eikä se silloin kyennyt pysymään paikoillaan, vaan pyöri ympäriinsä, kiersi pöytää ympäri uudelleen ja uudelleen, näpersi ja nypläsi vähän väliä jotakin tai naputteli pöydän pintaa loputtomiin niin, että aiheutti mulle melkein hermoromahduksen.

Mä kyllä tiesin, ettei se voinut sille mitään, mutta se oli silti yksi syy miksei me useinkaan jaettu huonetta rundeilla, kuten sen univaikeudetkin. Jos toinen yritti rentoutua tai nukkua ja toinen käveli huoneessa edestakaisin pyörittyään ensin ikuisuuden sängyssä, yrittäen epätoivoisesti nukahtaa uudelleen aamuyön pimeinä tunteina, sen aivojen täyttyessä mitä erilaisimmista ajatuksista ja ideoista, jotka pyrkivät sieltä väkipakolla ulos, ei siitä vain tullut mitään.

Joonas olikin Joelin vakkari huonekaveri, koska senkin aivot toimivat aina ylikierroksilla, eikä sitä häirinnyt se kaikki säätäminen, mutta nyt sillä oli kuitenkin ollut Nikon kanssa jokin projekti meneillään, joten mä olin päätynyt Joelin kanssa samaan huoneeseen. Joskus aiemmin mä olin jakanut huoneen yleensä aina Ollin kanssa, mutta sittemmin Aleksi oli tullut mukaan kuvioihin ja pöllinyt Ollin multa.

Niinpä mä useimmiten olin sitten joko Nikon tai jonkun crewläisen kanssa samassa huoneessa tai toki välillä Ollinkin, etenkin jos Aleksin ja Nikon juorukerho kokoontui, eikä ne huolineet Ollia mukaan. Välillä se kyllä siitä huolimatta oli yöllä kadonnut meidän huoneesta ja löytyi aamulla Aleksin vierestä.

"Oleksi vaan taas, ne siellä ryskyää" - mä vastasin Joelin kysymykseen. "Nii joo" - se vaan murahti ja lähti kiertämään taas luuri kädessään pöytää ympäri. Välillä mun olisi tehnyt mieli liimata se jollain paikoilleen, mutta nyt mä yritin olla vain katsomatta siihen. Sen kiertäminen ja pyörivä liike aiheutti mullekin jo jonkinasteista pahoinvointia.

Olli ja Aleksi oli meidän huonenaapureina ja sen niiden riitelyn jälkeen ne olivat ilmeisesti päättäneet fiksata asiat kuntoon pa..inimalla. Mä olin käsittänyt, että ne kaipasivat pikkuisen tilaa toisiltaan, mutta nyt ne kyllä roikkuivat toistensa kimpussa melkein kokoajan. Olli oli löysännyt Aleksin piirittämistä tai sen perässä juoksemista niin sanotusti ilmeisesti vain työajalla, tai mitä se sitten ikinä olikaan.

Välillä mulla oli kyllä vähän ikäväkin Ollia ja sen sukkien järjestelyä. Se oli aina niin järjestelmällinen huonekaveri ja täsmällinen kaikessa. Ihmeen hyvin se kestikin Aleksia, joka oli aika huoleton, eikä useinkaan välittänyt siitä missä joku tavara oli tai oliko vaatteet viikattuna ja peti pedattuna justiin millilleen vai vähän sinnepäin. Tai sitten ne vaan täydensi toisiaan.

Tai ehkä Olli nautti siitä kun se sai järkkäillä senkin tavaroita. Never know. Mutta mä olin aika varma, että kun Aleksi pyysi Ollilta silittelyä seksin jälkeen, niin Olli todennäköisesti kaivoi silitysraudan esiin ja alkoi silittämään sen vaatteita onnellinen hymy kasvoillaan. Siinä kunnon aftercaret.

Mun puhelin alkoi piipata. Mä nostin sen yöpöydältä ja katsoin hetken kuvaa mun koirasta. Kyllä jokaisella kunnon koiranomistajalla piti luurissaan kuva koirastaan olla. Siitä ei voinut puolisokaan olla edes pahoillaan, vaikkei se itse kuvaan asti päässytkään. Naisista oli vain söpöä, jos miehellä oli kuvia lemmikistään.

"Auta mua, mä haluun tehä Alelle illallisen. Semmosen kotitekoisen ja romanttisen" - mun puhelimeen kilahtanut viesti kuului.

Mä hymähdin. Näin rundilla se voisi jo itsessään olla hiukan haastavaa ja lisäksi Olli oli surkea kokki. Aivan onneton. Se pyysi mun apua, koska sen kokkaustaidot rajoittui melkein siihen, että se osasi lämmittää jotakin valmisruokaa mikrossa. Mä sentään osasin kokata ja hyvin, vaikka itse sanonkin. Joten täytyisihän sitä kaveria auttaa. Ja todennäköisesti pelastaa sen treffikumppani vähintäänkin ruokamyrkytykseltä.