From a kiss to the lips... // BC Oneshots ( Olli x Aleksi )

West Coast Vibes 3/6

VIVA LAS VEGAS

Joonas

Pikku tauko bussielämästä oli ilmeisesti tehnyt terää itse kullekin. Oli päässyt suihkuun taas pidemmän kaavan kautta, kun vain pikaisesti jollakin satunnaisella truckstopilla ja vessassa käyntejäkin arvosti taas ihan eri tavalla. Bussin vessassa kun ei päässyt kun vaan kuselle niin.. Mutta ehkei siitä aiheesta kuitenkaan sen enempää.

Nyt oli myös saanut nukkua pehmeässä isossa hotellivuoteessa bussin ahtaan punkan sijasta ja rentoutua kunnolla. Ja etenkin saanut vähän enemmän yksityisyyttä. Jopa mä kaipasin sitä välillä vähäsen.

Ja sen kyllä huomasi porukasta. Kaikki olivat taas paremmalla mielellä, Joel hyräili california lovea vähän väliä, eikä se rassannut kenenkään hammasharjalla persettään ja jopa Tommiakin hymyilytti. Niko raapusti riimejä kirjaansa ja elehti käsillään musiikin tahdissa ja mä tein sitä mitä mä aina tein. Eli näytin hyvältä. Siinä ei ollut poikkeuksia. It was just perfect. Perfect. Perfect. Perfect.

Aleksi teki töitä koneellaan ja Olli hommaili jotain omallaan. Välillä Aleksi katsoi sitä ja Olli alkoi välittömästi hymyillä sille leveästi. Ne oli taas ihan hiton rakastuneen näköisiä. Ne ei varmaan itse edes tajunneet sitä, mutta ulkopuolisen silmin sen näki heti, nytkin, vaikka ne istuivatkin aika kaukana toisistaan. Se kipinöinti niiden välillä näkyi välimatkastakin huolimatta.

Ja vaikka mä aina kiusasin, kuittailin ja härnäsin niitä siitä kaikesta, mä olisin listinyt jokaisen, joka olisi uskaltanut edes ajatella niistä mitään pahaa, muusta puhumattakaan. Ja jos mä en olisi pystynyt siihen, mä olisin pyytänyt Tommin avuksi. Sille kävi harvempi vittuilemaan tai jos joku oli joskus käynytkin, siitä ei aina oltu kuultu sen koommin enää mitään tai vaihtoehtoisesti hetken päästä sille oli sattunut jokin kummallinen vahinko. Siitä se biisikin oli joskus syntynyt. Lay a finger on my friend, and I'll make your death look like an accident..

Iltapäivä me vietettiin hotellin uima-altailla. Joel ei ollut halunnut enää rannalle. Siellä oli kuulemma pelottavaa. Ja jotkut, ei nyt sanota nimiä, mutta siis jotkut, tuijottelivat mielellään täällä tissejä ja perseitä, joita niinkun näkyi aika pikkuisissa bikineissä vähän joka puolella ja jotkut toiset katseli sitten jotain muuta.

Mä seisoskelin sivummalla, pyörittelin mun korvassa roikkuvaa pikkumyytä ja tarkkailin normaaliin tapaani sivusta mun bändikavereita. Mä olin pitkään tehnyt niin, oikeastaan jo ihan aikojen alusta. Näki heti jos jollain oli meneillään jotakin ja pystyi reagoimaan asioihin jo ennalta ilman, että tarvitsi olla missään ikävässä välikädessä. Se oli vähän niinkuin konfliktien ennaltaehkäisyä.

Mä tiesin yleensä missä mentiin ja hoidin asioita jo ennenkun niistä tuli mitään asioita. Tai toimi se toisinkinpäin. Mä olin nähnyt Oleksinkin jo ennalta ja tökkinyt niitä hienovaraisesti toisiaan kohti, ennenkun ne edes tiesi itse kunnolla olevansa jotain.

Se hienovaraisesti oli saattanut olla yhtäkuin järjestää niitä tilanteisiin, jossa ne päätyivät kahdestaan epähuomiossa lukkojen taakse tai joutuivat viettämään studioöitä yhdessä, kun jotain matskua oli kummasti kadoksissa koneelta. Tai kaikki muut olivat yhtäkkiä esimerkiksi estyneet hakemasta Ollia jostakin asemalta tai se oli myöhästynyt junasta, kun joku oli varannut väärät liput ja Aleksin täytyi hakea se. Hissi oli joskus jäänyt jumiin. Joku ovi oli mennyt takalukkoon. Näitä riitti.

Usein hotellin huonevarauksetkin oli sattumalta menneet niin, että juuri ne kaksi olivat päätyneet huoneeseen, jossa oli ollut vain yksi sänky. Kerran lento oli ylibuukattu ja ne joutuivat tulemaan vasta seuraavalla seuravana päivänä. Kaikkea semmoista pientä mitä nyt saattoi joskus tapahtua. Niinkun sekin, että mun jalka vahingossa lipesi Aleksin jalan eteen ja se horjahti ja kaatui Ollin syliin. Ihan vain vahingossa.