From a kiss to the lips... // BC Oneshots ( Olli x Aleksi )

Home Is Where Your Heart Is 3/4

YLLÄTYS

Aleksi

Mä istuin autossani sen ollessa parkissa ja naputtelin sormillani rattia. Minuutit matelivat niin hitaasti, että tuntui ettei kellon viisarit kulkeneet eteenpäin oikeastaan ollenkaan. Joukko ihmisiä purkautui juna-aseman ovista ulos ja mä yritin löytää katseellani siitä joukosta sitä yhtä tiettyä, mutta jouduin pettymään kun sitä ei vieläkään näkynyt.

Parin minuutin päästä mä kuitenkin näin sen. Mä tuijotin auton tuulilasin takaa kun se käveli ulos rautatieaseman ovista. Sen ruskeat kiharat hiukset hulmahtivat kun se heilautti päätään vähän sivulle saadakseen niitä pois silmiltään ja laittoi äsken päähän nostettuna olleet mustat aurinkolasit silmilleen. Sillä oli päällään musta nahkatakki, joka oli auki ja sen alta näkyi valkea paita. Lisäksi sillä oli mustat farkut, jotka jättivät sen nilkat avonaisiksi. Kun se käveli mun autoa kohti rennosti putkikassi olallaan, se näytti ihan joltain saatanan supermallilta. Mä huokaisin. Oli kyllä ihan hirmuisen väärin, että toisille oli annettu tommoset edut elämään ja muut ihmiset saivat pärjätä kukin mitenkin. Toisaalta, mulla ei ollut kyllä valittamista, sillä toi jätkä oli mun.

"Ihana nähä sua, mulla oli hirvee ikävä" - Olli sanoi tullessaan sisään autoon, otti aurinkolasit silmiltään ja katsoi mua niin nätisti. "Mullaki sua, ihan järjetön" - mä sanoin ja otin sitä kädestä kiinni. Se silitti mun kämmenselkää sormillaan ja me vaan tuijotettiin toisiamme.

Olli oli yllättänyt mut lähettämällä mulle kuvan junalipustaan ja kun mä olin tajunnut siinä lukevan päivämäärän ja kellonajat, mä olisin voinut melkein itkeä onnesta. Se oli tullut nyt mun luo paria päivää ennen keikkaa, kun se oli saanut kiireisimmät asiansa hoidettua Oulussa. Pitkästä välimatkasta ja aiemmista pienistä junailutraumoista huolimatta, se oli lähtenyt matkaan ja nyt me saataisiin muutama päivä ihan omaa kahdenkeskistä aikaa. Se ylläri oli mulle nyt paras mahdollinen ikinä.

"Mut nyt, aja, tuolta ne taas tulee" - Olli pyysi ja osoitti tyttölaumaa päin, joka katseli ympärilleen etsien kuumeisesti jotakin. "Faneja löysit jo?" - mä arvelin. "Joo, ne iski kiinni heti kun mä astuin ulos junasta, joku oli kai nähnyt mut junassa ja julkassut kuvan" - se sanoi. "Asemalla oli sit jo porukkaa enempikin vastassa. Otettiin muutamat yhteiskuvat, sitten mä harhautin niitä ja hiivin tänne, mutta siinä niitä nyt taas on" - se huokaisi. "Mennään ennenku ne tajuu, että säkin oot täällä" - se hoputti mua, mä käynnistin auton ja lähdin ajamaan. Kaikista viimeiseksi mä halusin nyt jumittua mihinkään mikä veisi aikaa pois mun ollihetkiltä. Jokainen sekunti oli kallisarvoinen. Mulla oli tosiaan tainnut olla ikävä.

Mun kotioven painuessa kiinni me käytiin heti toistemme kimppuun. Mun huulet löysi samantien paikkansa Ollin huulilta, mun kieli hakeutui sen suuhun etsimään sen kieltä ja muistelemaan miltä se maistui, mun kädet kiertyi Ollin niskaan sen käsien kiertyessä mun ympärille. Suudelmat olivat täynnä kaipausta. "Ale" - Olli huokaisi mun huulilta suudelmien välissä ja mä vein käteni sen hiuksiin. Sen kädet taas hakeutui mun farkkujen takataskuihin puristamaan mun persettä.

Mä johdatin Ollin makkariin ja aloin riisua sitä. Se oli vasta saapunut, mutten mä jaksanut odottaa yhtään kauempaa, en mä nyt kuitenkaan mikään masokisti ollut. Kun mä sain sen yltä viimeisenkin vaatekappaleen riisuttua, mä kaadoin sen sängylle selälleen. "Epäreiluu, mä sain sulta vasta hupparin pois" - se mumisi mulle mun huulilta mun käsien käydessä läpi sen paljasta ihoa. Mä hymähdin, mulla oli ollut niin kiire riisua Ollia ja päästä näkemään paljasta pintaa, että se ei ollut saanut multa vielä vaatteita pois. Mutta mulla olikin mielessä jotain, mistä se ei vielä tiennyt mitään.

--

Sanoja: 546

Hei, mä en kirjoittanut tähänkään osaan yhtään kertaa kalu. Oon aika ylpee siitä. Joka päivä käytössä moneen kertaan. Se sana siis. En haluu ees laskee kuinka monta kertaa se näistä stooreista löytyy.