Musiikin jumputus kuului ulos asti ennen kuin edes astuimme sisään. Mutta oven avattuamme se kuului niin kovaa että korvissani alkoi soimaan. Talo oli täynnä porukkaa ja kun siellä yritti kävellä kaikki vain tönivät toisiaan. Kävelimme ympäri taloa ja huomasimme takapihalla olevan uima-altaan joka oli tupaten täynnä porukkaa. Menimme olohuoneeseen jossa moni ihminen piti hauskaa. Menimme istuskelemaan sohvalle ja katselemaan ympärillemme. Ihmiset tanssivat, nauroivat, joivat ja suutelivat. Kun katsoi melkein minne tahansa näki humalassa nuoleskelevia ihmisiä. Mutta yksi heistä kiinnitti huomioni. Joku poika ja Eemeli? En olisi uskonut että hän on homo. Naurahdin ja pudistelin päätäni hymyillen. Päätin esittää kuin en olisi nähnyt mitään ja antaa hänen kertoa kun hän on itse valmis. Seuraavaksi suuntasimme keittiöön jossa oli hieman rauhallisempaa mutta oli sielläkin paljon ihmisiä. Sivupöydällä oli juomiset. Siideriä, kaljaa, boolia lasikulhossa ja muutama pullollinen jotain vahvempaa mistä päätin pysyä tänä iltana kaukana. Menin boolin luo ja otin sitä punaiseen muovimukiin. Maistoin sitä varovaisesti ja se yllättävää kyllä maistui ihan hyvältä. Se oli punaista ja siinä oli marjainen maku, varmaankin mansikkaa. Onneksi boolissa ei ollut järjettömiä määriä alkoholia sillä minulla on huono viinapää. Kulautin loput juomastani ja otin sitä lisää mukiini. Lähdin etsimään Sallaa ja pian löysinkin hänet toiselta puolelta keittiötä. Lähdimme yhdessä kävelemään takapihaa kohti. Bileet olivat jo hyvässä vauhdissa joten moni oli jo tanssimassa takapihalla altaan lähellä. "Tule mennään tanssimaan" Salla huusi musiikin ylitse ja otti minua ranteesta kiinni ja alkoi vetämään muiden ihmisten joukkoon. "Eeheii, ei onnistu en ole tarpeeksi humalassa tullakseni tanssimaan." Yritin pyristellä vastaan mutta siitä ei tullut mitään. "C'moon you only live once tuu nytten." Päätin lopulta suostua hetken kiistelyn jälkeen. Aloin heilua muiden keskellä matkien toisien liikeitä. Olin varmaankin maailmankaikkeuden huonoin tanssia joten liikkeni näyttivät varmaan siltä että olisin hukkumassa altaaseen tai kuivalla maalla räpistelevä kala. Mutta en välittänyt siitä. Pääasia oli että minulla oli hauskaa. Kun olimme tanssineet tarpeeksi kauan päätimme mennä sisälle. Minulle ei tullut hiki viileän ulkoilman takia joten uskoin meikkini vielä näyttävän hyvältä. Matkalla sisälle meitä vastaan tuli kukas muukaan kuin Mikael. Meidät huomattuaan hänen huulillaan leikitteli hymynpoikanen. Hänellä oli päällään valkoinen t-paita ja mustat revityt farkut. Salla vilkaisi minua virnistäen ja kertoi menevänsä tekemään shotteja. Yritin käskeä häntä katseeni avulla pysymään kanssani mutta tottakai hän vain nauroi ja lähti pois. En tiedä haluaisinko olla Mikaelin kanssa kahdestaan eilisen jälkeen. Käänsin katseeni varovasti Mikaeliin. Hän oli tullut seisomaan ihan lähelle itseäni ja kumartui hieman eteenpäin virnistäen. Mikael katsoi minua päästä varpaisiin ja kuiskasi korvaani "näytät kauniilta." Kuulin hänen kuiskauksensa vaikka musiikki soikin taustalla Olen tainnut saada vaikutteita Sallalta sillä möläytin vahingossa jotain mitä kaduin heti. "Näkisit minut bikineissäni niin näyttäisin vielä paremmalta." Minun teki mieli vajota maan läpi, voi miten toivoinkaan maan imaisevan itseni pois täältä, pois Mikaelin edestä. Miten voinkaan sanoa jotain tuollasita Mikaelille. Voisin syyttää alkoholia siitä että puhun mitä sattuu mutta en ollut jonut edes kahta mukillista boolia. Laskin katseeni äkkiä maahan peittääkseni paloauton punaiset kasvoni. kuulin hänen naurahtavan ja muutuin vieläkin punaisemmaksi. Nyt hän vielä nauraa minulle. Tunsin hänen kätensä leukani alla ja hän osti katseeni omiin silmiinsä. Hänen suullaan oli virne mutta vastoin luuloani se ei ollut ilkkuva vaan vain sydämmellinen melkein kuin normaali hymy. "Sinun ei tarvitse peitellä punastumistasi minulta." Hymyilin hieman hänen sanoilleen. "Mennään uimaan" hän sanoi ennen kuin kerkesin sanomaan mitään. Mietein hetken koska Salla oli jossain enkä tiennyt missä mutta Mikaelin ehdotus kyllä kuulosti houkuttelevalta. Vilkaisin altaan suuntaan ja huomasin että siellä oli vain muutama ihminen. Katselin ympärilleni ja ihmetelin miten suurin osa porukasta oli lähtenyt sisälle enkä ollut huomannut mitään. Kuulin huutoa sisältä ja päättelin että siellä oli menossa jonkin sortin peli. "Mutta Salla on tuolla jossain" sanoin hetken hiljaisuuden jälkeen. "Ja hän pärjää siellä jossain" Mikael heitti takaisin. Punnitsin vaihtoehtojani ja päädyin toiseen. "No mennään vain" sanoin hymyillen. Lähdimme kävelemään allasta kohti ja Mikael otti paidan pois päältään. Tukahdutin huokaukseni nähdessäni hänen kehonsa, hän oli ruskettunut ja hänellä oli selvästi näkyvät vatsalihakset. Otin itsekin paidan ja shortsit pois. Mikael katsoi minua "olit oikeassa siinä mitä sanoit aikaisemmin." Punastuin mutta toivottavasti se ei näkynyt niin selvästi. Mikael meni altaaseen ja minä seurasin perässä. Vesi tuntui viileältä mutta mukavalta ihollani. Katselin ympärilläni olevia ihmisiä ja katseeni osui Mikaeliin, joka vain tuijotti minua. Kohotin kulmakarvojani kuin kysyäkseni mitä hän tuijottaa mutta hän vain hymyili ja pudisti päätään. Lopulta hän alkoi puhumaan "Odota tässä." Hän nousi altaasta ja katosi muutamien ihmisten sekaan. Jatkoin ihmisten tarkkailua. Moni näytti olevan aivan kännissä. Ihme etteivät altaassa olevat ihmiset olleet hukkuneet. Yritin etsiä katseellani Mikaelia ja kun viimein näin hänet huomasin tämän olevain erittäin lähekkäin jonkun tytön kanssa. He seisoivat talon seinän vieressä ja puhuivat. Tyttö kosketti Mikaelin kättä flirttailevasti ja kuiskasi jotain hänen korvaansa. Tunsin mustasukkaisuutta katsellessani heitä. Voin melkein vannoa että sydämmestäni murtui palanen kun katsoin heidän alkavan suudella.
A/N Tänään tuli vähän lyhyempi luku mut halusin välttämättä jättää sen tohon kohtaan ;) Joten bileet jatkuu ainakin vielä seuraavassa luvussa. Ei mulla oikeestaan mitään ihmeellistä asiaa ole joten kommentoikaa teijän mp painakaa votee jos tykkäsitte ja kiitos paljon 400 lukukerrasta! Words 826.
YOU ARE READING
Betrayed by an Alpha (in finnish)✅
WerewolfAdelian elämä on pysynyt lähes samana jo monta vuotta kunnes koulun suosituin poika huomioi hänet koulussa ensimmäistä kertaa. Voiko siitä seurata mitään hyvää? Ja miten poika on niin luonnottoman ketterä ja miksi hän katoaa aina muutamaksi päiväksi...