Antinoos

Kampeäijät

Tarmo ja minä – Risto eli Riku – olemme kampemiehiä. Keski-ikäisiä, minä 52 v ja Tarmo 51. Tarmo on maanviljelijä tuossa 40 kilometrin päässä. Minä olen verovirkailija ja minulla on vielä hetken asunto kaupungissa. Kai meidät voisi luokitella karhu-tyypeiksi. Olemme isoja partasuita, yli 180 kumpikin ja painoakin on molemmilla siinä sadan kilon paikkeilla. Emme ole lihavia, vaan romuluisia ja lihaksikkaita, ehkä vain pari kiloa ylimääräistä rasvaa. Pidämme nimittäin kunnostamme hyvää huolta treenaamalla monipuolisesti.

Emme ole mitään rakastavaisia parisuhteessa. Olemme olleet yli kymmenen vuotta 'kavereita seksimausteilla'. Johtunee siitä, että kumpikin kohtalaisen umpimielisenä äijänä inhoaa tunnelässytystä, sanoja rakkaus, olet ihana jne. Ja se seksikin on vähän niin ja näin. Me tykkäämme kyllä miehekkäästä menosta, jossa meillä on erilaisia miesten kamppeita päällä, mutta persepanoja emme harrasta. Enempi meno on runkkailua ja suosikkiamme toista vasten nylkyttämistä, joskus suihinottoa. Me tapaamme yleensä pari kolme kertaa kuukaudessa, yleensä hänen luonaan maatilalla, jossa on enemmän tilaa peuhata.

Olin nytkin menossa Tarmon luokse miehekäs meno mielessä. Mietin, mitähän hän oli oikein keksinyt. Hän oli nimittäin kuulostanut jotensakin metkalta puhelimessa. Kamppeita isoon urheilukassiin pakatessani ja autolla ajaessani muistelin menneisyyttäni ja Tarmoon tutustumista.

Minä olen nuorempana ollut kolme kertaa parisuhteessakin, siis asunut yhdessä kaverin kanssa. Niistä ei vain tullut mitään, vaikka ne aluksi tuntuivatkin hyvältä ratkaisulta ainaiseen kiimaan. Hyvin nopeasti alkoi semmoinen kotileikki ja höpötys, että tarvitaan sitä ja tätä. En kestänyt sitä ja heitin ne tyypit ulos. Viimeisin alkoi kaiken huipuksi käyttää naisten alusvaatteita ja sukkahousuja. Minä olen mies ja halusin panna miestä, en mitään irvokasta naisen kuvatusta.

Noissa suhteissa ja monissa irtoseksisuhteissakin minä olin pääasiassa topin roolissa. Minulla on nimittäin pitkä ja paksu kalu ja partnerini halusivat sitä sisäänsä. Kyllä minuakin on pantu, kun olen pyytänyt. Anaaliseksi ei kuitenkaan missään vaiheessa ole ollut minulle välttämättömyys, en saanut siitä täyttä nautintoa. Viimeisen parisuhteen loppuessa olin 34-vuotias ja sen jälkeen minulla oli satunnaisia irtosuhteita. Pääasiassa kuitenkin runkkailin ja mielikuvissani alkoi yhä useammin esiintyä miehekkäitä työmiehiä, poliiseja, vartijoita, sotilaita ja prätkäjätkiä. Tietenkin asianmukaisissa kamppeissaan. Kun näin sellaisia äijiä työssään kaupungilla, melkein jähmetyin tuijottamaan heitä ja kotiin päästyäni runkkasin hartaasti. Ja mietin kuumeisesti, kuinka löytäisin jonkun samoista kiinnostuneen kaverin.

Tietysti hankin itselleni monenlaisia kamppeita. Eräästä liikkeestä saa kaikkea mahdollista, sotilasasuja varusteineen, kaikenlaisia haalareita ja saappaita. Nykyään minulla on armeijan maastopuku yliluutnantin arvomerkein ja varustevöineen sekä rähinäremmi, poliisin ja vartijan haalarit ja metsurin työhaalarit huomioliiveineen. Ja vielä kunnon sadevaatteet ja nahkainen prätkäpuku. Mukaan mahtuu erilaisia nahkaisia ja kumisia hanskoja ja rukkasia, nahkarannekkeita, ja suojakypäriä. Kun puin niitä ylleni ja katsoin itseäni isosta peilistä, minulla alkoi seisoa heti. Tuli roiskittua monet liemet siihen peiliin.

Toista samoista asusteista kiinnostunutta miestä en vain onnistunut kohtaamaan. Yhteen aikaan yritin saada juttua aikaan yhden toimistomme vartijan kanssa, komea ja iso sälli. Hän kuitenkin suhtautui minuun oudoksuen ja pidättyvästi. Tuskin sen takia, että olisi epäillyt minua homoksi, vaan luultavasti siksi, ettei hän osannut jutella luontevasti näin korkean virkamiehen kanssa. Itselleni asemalla ja arvolla ei ole merkitystä. Kun miehet kohtaavat, minusta he ovat vain kaksi miestä, tasa-arvoista ilman liiallista pokkurointia.

Sitten toukokuussa löysin yhdeltä netin seuranhakupalstalta Tarmon ilmoituksen. Se sytytti minut heti. Ensinnäkin ikä- ja kokonumerot osuivat jokseenkin yksiin omieni kanssa. Ja hän haki kampemiestä. Ei persepanoja, korkeintaan runkkailua, mieluiten nylkytystä ja ennen kaikkea kovakouraista kourintaa työkamppeissa tai univormuissa. Sehän oli kuin olisin itse jättänyt sen ilmoituksen. Vastasin heti. Seurasi toista viikkoa viestien vaihtelua ja tarkempia selvityksiä, mitä kumpikin oli ja minkälaista seksiä toivoi. Lisäksi molemmat olivat tyytyväisiä, kun asuimme suhteellisen lähekkäin. Ensimmäinen pikainen tapaaminen – ilman kamppeita ja seksiä – oli täällä kaupungissa yhdessä kahvilassa, kun Tarmolla oli asioita hoidettavana täällä. Suoraan sanoen yllätyin, miten komea mies hän oli, on. Tummanruskea lyhyt tukka ja sänkiparta, jämerä leuka, leveät hartiat, isot kourat. Todella miehekkään hyvänäköinen ilmestys. Ja kyllä hänkin hymyili minulle hyväksyvästi. Kumpikin ilmoitti olevansa näkemäänsä tyytyväinen ja sovimme tapaavamme seuraavana perjantai-iltana hänen luonaan ja voisin jäädä vaikka koko viikonlopuksi. Sain ajo-ohjeet saman tien.