"The last step before death"

21 . <3

20-luku Holy Molyyyyyy🐀
----------------------------------------------
*Joonas*
Heräsin Abyn viereltä, tuo oli painautunut minuun aivan kiinni. Minun pikkuinen.

Silitin peukalollani Abyn hiuksia samalla kun tuo teki heräämisen merkkeijä. Painoin hellän pusun tuon hiuksiin ja kuiskasin hiljaa
"huomenta rakas"

"Mm" Aby mumisi hiljaa. Tuo seikkaili unimaailman ja todellisuuden välillä. Tällä hetkellä tuntuu että tuo haluaisi vain jäädä tuohon uneen eikä ikinä herätä. Voi mun pientä.

En tosin itse tiennyt tuon itsetuhoisuus ongelmista.. hän on kai sitten vain peittänyt nuo haavat, tai sitten olen huolimaton enkä ole nähnyt tai älynnyt? Siirsin ajatukset pois ja mietin mitä voisimme tänään tehdä. Jotain yhdessä.

Siirsin käteni tuon hiuksiin ja silitin. Hitaasi edestakaisin. "Huomenta" Aby mutisi hiljaa kaulaani vasten.

Aby kääntyi kyljelteen minua päin ja leputti päätänsä vatsallani. Tuon sormet piirtelivät erillaisia kuvioita vatsalleni. Se hieman kutitti mutta tuntui hyvältä ja turvalliselta.
Siihen me jäimme, siinä me olimme...

Kunnes joku ryntäsi huoneeseen sisälle koputtamatta. Tuo arviolta noin 40-vuotias, ruskea hiuksinen, noin 180cm nainen. Tuolla oli tuima katse ja tuo näytti siltä että haluaisi hyökätä kimppuuni millä hetkelle hyvänsä.

Tuo katsoi meitä järkyttyneenä, tässä vaiheessa olin lopettanut Abyn hiusten silittämisen. Katsoin vain tuon äitiä hiljaa..

"Kukaha tämä mahtaa olla?" Abyn äiti kysyi napakasti kädet puuskassa.
"Se on Joonas" Aby kertoi itse äidilleen.

"Miksi hän on täällä?" Abyn äiti pommitti kysymyksillä.

Nii kuule kerropa sit siitä että tyttäres oli eilen raastamas ranteita auki?! Mitä tuohonkin sanoisi.

"Onks tässä nyt joku ongelma?" Aby kysyi ärtyneenä ja leikki varovasti sormissani olevilla sormuksilla.

"Onse hieman kyseenalaistettavaa että täällä on joku minulle tuntematon poika... ja vieläpä yötä" Abyn äiti selitti yhteen hengenvetoon. "Ite ette oo ollu kotona" Aby tiuskaisi tuolle.

"Voitko mennä?" Aby jatkoi. "Tästä sitten vielä jutellaan" tuon äiti totesi ja häipyi ovet paukken. Ihankuin 5-vuotias lapsi.

Aby käänsi katseensa hitaasti minuun. "Anteeks, mul ei oo kauheen hyvät välit mun äitiin.." Aby mutisi hiljaa.
"Ei sun tarvii pyydellä anteeks, se on ihan okei" Aby hymyili minulle pienesti.

"Mietin jos mentäs tänää mun kämpille?" Sanoin "Joo"

*Aby*

"Millon haluut lähtee?" Joonas kysyi.
"Vaikka heti kuhan pakkaan eka" mutisin. Tuo nyökkäsi ja painoi huulensa omilleni nopeasti.
Nousin sängystä ja heitin päälleni tummansiniset baggy-farkut ja pidin samaisen Joonaksen hupparin päälläni.

Keräsin kimpsut ja kampsut reppuuni ja harjasin hiukset. Ehtisin meikata Joonaksellakin. Omalla tavalla ahdisti olla kotona kun äiti on täällä, joten hyvä että pääsen nyt Joonakselle.

"Mennäänkö?" Kysyin kääntyen katsomaan poikaystävääni joka parhaimmillaan makoili sängyssä puolialasti. "Ai olit noin nopee" Joonas sanoi hiuksiaan haroen.