"The last step before death"

47 . Panic attack

Aby

Olimme Perjantaisissa bileissä, se on tullut hieman tavaksi. Olen hieman kännissä, istun sohvalla, Isabella vieressäni. Kuulen musiikin hennosti korvissani ja silmät blurraavat kaiken ahdistavasti. Joel ja Joonaskin olivat bileissä mutta olivat jossain Joelin frendien kanssa.

Ahdisti. Ahdisti ihan vitusti, naputtelin kädelläni reiteeni. Yritin kuunnella parhaani mukaan mitä Isabella selitti minulle. En ymmärrä mikä minua taas vaivasi, Paniikki kohtaukset ovat tulleet taas takaisin. En ole kertonut kenellekkään asiasta koska mielestäni se on vain pikku juttu, että kyllä minä niistä itsekkin selviän. Yksin. Tiedättekö? En jaksa aina huolestuttaa muita, haluan pärjätä yksin vaikka ei pitäisi tai tarvitsisi. Tunnen kuinka hieman vapisen mutta vain ihan hennosti. "'mut hei mää lähen hakee lisää juotavaa!" Isabella sanoi. Hymähdin tuolle ja yritin hymyillä. Tuo nousi vierestäni ja lähti keittiöön päin.

-
"Hei Aby missäs Isabella on?" Tuttu ääni kuului edestäni, se oli Joel. Yritin vastata mutten pystynyt. "S- se" änkytin. Päässä huippasi. "Hei Aby onks sulla kaikki ihan hyvin, taiku et ihan näytä siltä... oot ihan kalpee?" Joel ihmetteli vieressäni. "Mhh" mumisin. Tuntui kun en edes olisi tällä planeetalla tällä hetkellä, tutkin toisia maailmoja omissa oloissani.

"Hei tarviitsä jotain, mis Isabella on tai Joonas..?" Joel sanoi hieman hätääntyneenä kun ei tietänyt mitä tehdä, enkä minä tässä tilassa osannut auttaakkaan, enkö tiedä olisinko osannut. En jaksanut katsoa Joelia, pääni retkahti sivulle ja tunsin kuinka pari kyyneltä vieri poskelleni. Hieman hävettää.
"Okei mä meen ettii jonkun" Joel totesi ja harppoi matkoillensa.

-
"Hei, hei Aby mikä on?" Nyt Isabella istui vieressäni. Hymähdin silmät kiinni ja ripsarit levinneenä. "Aby hei.." Isabella sanoi ja siltti minua. "Joel eti Joonas" Isabella käski tuota.
"Musta tuntuu et se on ainut joka pystyy jeesaa tässä.." Isabella jatkoi ja Joel nyökkäsi.
"Kaikki on hyvin.." Isabella sanoi minulle.

"Rakas.." Joonas mutisi istuen aivan kylkeeni kiinni, painauduin tuohon kiinni. "Kaikki on hyvin, ei mitään hätää" Joonas jatkoi hiljaa.
Olin vain hiljaa. En osannut tai jaksanut avata suutani selittääkseni. En minä edes rehellisesti osannut tätä selittää, en tiedä mistä tämä johtui. Tärisin hieman. "Mikä Abylle tuli?" Joel kysyi Isabellalta. "Mä en yhtään tiiä." Isabella totesi katsoen minua huolissaan. Tahtoisin juuri nyt avata suuni ja laukoa sanoja kaikki on hyvin, ei tarvitse huolestua ja pärjään kyllä. Mutta rehellisesti tiedän ettei kukaan uskoisi meidän kaveriporukasta tätä. Joten päätin vain olla hiljaa. "Haluutko lähtee?" Joonas kysyi. Nyökkäsin. "Joel voitsä heittää voin vaikka maksaa?" Joonas ehdotti.

"Voin heittää ja ei tarvii maksaa" Joel totesi ja nousi sohvalta, tuo auttoi Isabellan ylös, Isabella oli suht kännissä.

Joonas raahasi minut ulos tästä kyseisestä talosta ja talutti minut autoon. Istuimme takapenkille. Nojauduin Joonakseen. Joonas vain piteli minua. "Kummalle teistä vien?" Joel kysyi. "Mun luo.. sanotaanko nyt niin et Abyl ja sen äitillä ei oo mikään kauhian hyvä tilanne atm" Joonas puhui Joelille. "Ymmärrän" Joel totesi.

Joonas :

Nousin Joelin autosta ja autoin Abyn ylös myös. "Onks sul huono olo tai jotain muru?" Kysyin Abylta. "Rehellisesti muo huippaa" Aby mutisi huono vointisena. "Mennään sisälle." Totesin. "Mhhm" aby mutisi

"Kiitos kyydistä Hokka!" Sanoin hymyillen.
"Eipä mitään, nähään taas" Joel sanoi ennekuin paiskaisin auton oven kiini.

Joel kaartoi pihasta pois kun minä ja Aby lähdimme kävellen sisälle. Talutin tuon huoneeseeni sängylle, jonka jälkeen lähdin hakemaan keittiöstä jotain ruokaa ja juotavaa tuolle.

Taiteilin Abylle leivät ja otin jääkaapista redbullin. Tallustin huoneeseeni takaisin tölkki ja lautanen kädessä. "Tässä" sanoin ja ojensin ne Abylle. "Mmh.. kiitos Rakas." Aby vastasi.

Istuin sängylle tuon viereen, ja katsoin kun Aby vain katsoi leipiä. "Syö vaan, ei oo mitään hätää" Sanoin tuolle samalla siirtäen yhden käteni tuon selälle silittääkseni tuota..
"Mmh joo anteeks.. oon jossain omissa maailmoissa" Aby pahoitteli.

Kun Aby oli saanut syötyä leipänsä, olimme päätyneet makoilemaan sängylle päälekkäin peiton alle. Silitin tuota minua lyhyempää tyttöä. Sitten rohkenin kysymään. "Tiiäksä yhtään mistä toi paniikki kohtaus johtu?"

"Ei mitään hajua, taikun onhan mulla paniikki häiriö, mut olin omasta mielestä päässy siitä kesän lopussa yli.. sit mä lopetin niitten lääkkeiden ottamisen.. mut musta tuntuu et mun pitää mennä hakee uudet lääkkeet.. koska mä en jaksa elää senkaa koska se on aivan paskaa." Aby selitti minulle samalla piirrellen erillaisia kuvioita käsivarrelleni.

"Aa okei joo, mistä saat ne lääkkeet sitte.. tai millon?" Kysyin. "Pitää mennä taas lääkäriin.. tai jotai." Aby sanoi. "Mä voin sit tulla mukaan jos haluut?" Ehdotin. "joo käy" Aby hymähti.

"Väsyttääkö?" Aby kysyi. "Vähän" Sanoin. "Nuku vaan" Tuo sanoi. Hymähdin ja suljin silmäni. "Öitä rakas" sanoin. "Öitä Enkeli" Aby sanoi.

________________________________
Sanotaan nyt nii et kaikki tää "negatiivinen" kirjotus tulee omista kokemuksista ja traumoista mitä puran tähän😭 et joo piti selventää