"The last step before death"

22 . my little one

*Isabella*
2-päivää, 48-tuntia, sitä enemmän piinaavia hitaita minuutteija. Emme ole puhuneet Joelin kanssa yhtään. Olen hänelle helvetin vihainen. Vihainen? En minä vittu tiedä.

Tujjotin tiiviisti itsemurha-kaksioni valkoisia seiniä. Seiniä jonka sisälle minut on teljetty. Teljetty ja teljetty.

Katseeni harhautui kuitenkin seinä-kellooni jonka viisari löi juuri tasan kuusi- ilta päivällä. En ole tehnyt tänään mitään eikä ole mitään tekemistä. Muo vituttaa.

Ajatukseni katkesi kun joku laittoi viestiä. Hetken elättelin toivoa että se olisi ollut Joel. En edes tiedä miksi. Mutta se oli Aby ja tuo selitti että hänellä on ollut mieli allapäin mutta Joonas meni hännen luokseen ja nyt on kaikki kai ihan okei? Tuo kysyi haluisinko tulla porukalla hengaamaan rannalle tänään. Vastasin että joo mutta ei Joelia paikalle kiitos. Tuo vastasi jotakin että okei.

Sovimme että näkisimme noin seitsemän maissa tuossa lähi rannalla.
En jaksa meikata, en jaksa vaihtaa vaatteita. En jaksa en pysty en halua.
Laitoin hiukseni vain sotku nutturalle ja katsoin itseäni peilistä.

Kaikesta parkumisesta punaiset silmät, musta iso huppari ja mustat lökärit. Silmänaluseni ovat niin tummat. En ole edes nukkunut kunnolla. Mietin vain sitä mitä tapahtui.

Tunnen kuinka kyynel vierähtää poskelleni mutta pyyhin sen nopeasti pois ja hengitin syvään. "Kaikki on hyvin" hoin itselleni hetken kasaten itseäni.

Kävelin keittiöni kaapille ja avasin kaapin. Otin lasin ja täytin sen kylmällä vedellä jonka jälkeen kulautin sen alas. Hipsuttelin senjälkeen eteiseen ja heitin jonkun random takin päälle, otin tupakat pöydältä ja lähdin. Minulla kestäisi kävellä rannalle jokunen tovi joten lähdin ajoissa.

*Joel*
Olin kävelemässä rannalle. Joonas kutsui minut hengaamaan ja nähtävästi muutkin olisivat sielä. Kaikki muut paitsi Isabella.

Kävelin sora tietä pitkin ja kävelystä kuului inhottava ääni. Se miten sorahinkautui kenkieni pohjaan ja tunsin jotkut kivet jalkapohjassani koska kengässäni on pieni reikä. "VITTU NYT" ärähdin itsekseni. Jos joku tämän kuuli tai näki hän pitäisi minua psykopaattina. "Rauha nyt Joel" tuttu ääni kuului takaatani. Joonas.
"Ai moi" sanoin. "Terve" tuo blondi vastasi.

"Mikä ärsyttää" Joonas kysyi uteliaana. "kaikki!" Ärähdin. "Selvennä hyvä mies" Joonas totesi ottaen tupakat taskusta. "Tää tilanne Isabellan kanssa ja tää vitun sora mun jalkojen alla" sanoin hieman vittuuntuneena. "Hieman"

"Ahhhaaa, mitäs Isabellankaa?" Joonas kysyi. Eikö tuo tiedä. "Eksä muista, lähitte ilman muo sielt koti-bileist" Totesin. "Häh?" Joonas sanoi kulmia kohottaen. "Joo" mutisin.

"Taisit olla helvetin kännissä jos et muista" sanoin. "Vittu olin joo, ja olo oli sen mukanen" Joonas sanoi hiuksiaan hivellen.

Saavuimme vihdoin kävely matkan jälkeen rannalle. Hengasimme siis rannan kodalla. Kävelimme kodan nurkan takaa. Kuulin tuttua naurua. Isabella? Mietin jo hetken että käännyn. En tahtonut sekottaa asioita enemmän. Joonas käveli edeltäni Abyn luokse ja minä kävelin katse jaloissani tuonne.

Katsoin kaikki naamat läpi ja paikalle oli ennättänyt jopa Olli ja Jessika! Tämä on uutta.

"Mitä vittua" Isabella totesi. "ABY MÄ SANOIN!" Tuo parahti. "EN MÄ TIENNY TÄST MITÄÄN" Aby puolustautui. Kaikkien katse kääntyi Joonakseen.  "MITÄ??" Joonas parahti ja peitti naamansa käsillään.

"ISABELLA MIKÄ VITTU SULLE TULI SIEL BILEIS?" Totesin hieman vihaisena, vaikka itse sopan keitin.

"VITTU KU MUN PUOLESTA PUHU KELLE HALUAT MILLON HALUAT MUT SE ET KUTSUIT MUT KOTI- BILEISII MUKAAN JA SIT VAA VÄLTTELET MUO." Isabella raivosi.

"VITTU OLISIN HALUNNU SAATANA SEN JÄLKEEN NUKKUA SUN VIERESSÄ, SUNKANSSA, MUT EI MÄ VAAN JÄIN YKSIN. " raivosin. "Vittu" parahdin loppuun. "Ai häh" Isabella totesi katsoen minua syvälle silmiin. "Mhm" mutisin kääntäen katseeni rantaan.

Muut katsoivat minua. Kaikki aivan hiljaa. "Soriku mokasin" totesin vielä perään ja aloin tekeä lähtöä. Kunnes Isabella nappasi minua ranteesta.

"Et mene" tuo tiuskaisi päättäväisenä.
"Okei" vastasin hiljaa.

Loppu ilta meni paistaessa makkaraa, juttelimme jotakuinkin Isabellan kanssa myös, nauroinme, heitimme paskaa läppää ja vain olimme. Jos saa myöntää on ollu ikävä tätä apina-laumaa.

Olli ja Jessika tekivät taas lähtöä ennen muita. Ymmärrän kyllä asuvat kauempana.

"Lähtetäks meki?" Aby kysyi.
"Voidaan joo" Joonas vastasi.
"Tullaan samaa matkaa" Isabella totesi ilman minun mielipidettä. Mun jääräpää.

Hipsuttelimme kaikki kotjeamme kohti. Taino Olli ja Jessika menisivät Ollille ja Aby ja Joonas Joonakselle.

He kääntyivät jo ajjemmissa risteyksissä joten kävelimme Isabellan kanssa kahden.

"Anteeks" sain sanottua vihdoin. En tahtonut sanoa sitä porukassa ääneen.. jotenkin hävettää. "Ei se haittaa" Isabella vastasi ojentaen tupakan. "Sujut?" Varmistin. "Sujut" tuo vastasi. Hymy leimahti naamalleni automaattisesti. Kiitos.

Meninkin sitten Isabellalle yöksi tänään. Nyt saisin nukkua hänen kanssa.

Kävelimme loppu matkan jutellen. Tavoittelin tuon kättä mutten oikein uskaltanut ottaa vain kiinni. Entiedä miksi.

Kävelimme tuon itsemurha-kaksiolle. Ja siitä suoraan nukkumaan.

Riisuin mielestäni turhat vaatekappaleet pois ja kävin sängylle makuulleen.

"Saanko tulla viereen?" Isabella kysyi hieman ujosti. "Toki jääräpää" totesin ja hymy levisi tuon kasvoille.

Tuo tuli viereeni peiton alle ja piirteli kuvioita paidan peittämälle rintakehälleni. "Öitä" kuiskaisin viellä. "Öitä" tuo vastasi.

________________________
Uwutetaaks (jos kirjotin jotai vääri tai kirjotusvirheit paljo nii itkekekää en jaksa korjaa nyt kyl)

+seuraavaks Olli&Jessika luku🥩