Light of my life (L.H fanfic in Finnish)

24. Luken synttärit

Aloin hyvissä ajoin valmistautumaan Luken synttärijuhliin. En tosin innostunut ideasta mennä baarin kun muistin viime reissun tapahtumat.
Puin päälleni valkoisen ihoamyötäilevan puoleen reiteen olevan mekon ja valkoiset korkokengät. Suoristin hiukseni ja meikkasin hieman. Viimein olin valmiina. Kävelin kohti poikien huonetta ja koputin koveen. Luke avasi minulle oven ja jäi seisomaan oven suuhun. "Vou" hän kuiskasi ja hänen silmänsä kulki vartaloni läpi. "Idiootti" sanoin sarkastisesti ja nauraen työnsin hänet pois edestäni ja lähdin olohuoneeseen muiden luokse. "Tai siis sä näytät hyvältä" Luke huusi nolona perääni ja minä vain nauroin.

Istuimme limusiinissä matkalla kohti baaria. Luke istui vastapäätäni ja teki jotain puhelimellaan välillä hymyillen.
"Mitä sä teet" Calum Luken vieressä kysyi ja yritti katsoa Luken puhelinta mutta Luke käänsi sen pois ettei Calum näkisi. "Ahaaa" Calum sanoi ja jätti Luken rauhaan.

Istuimme Harryn kanssa baaritiskillä ja heitimme typerää läppää kaikesta ja nauroimme räkäsesti. Aloin itsekkin olla jo hieman humalassa. Olimme Harryn kanssa juoneet vain muutamat drinkit. Kaikki muut olivat ympäri baaria ja pystyimme kuulla miten humalainen Louis huutolaulaa tanssilattialla. "Mennää tanssii" Harry sanoi kiusaten minua. "Ei mennä emmä osaa" sanoin nauraen. Harry nousi tuoliltaan ja nosti minut syliinsä ja lähti kävelemään kohti tanssilattiaa. Yritin rimpuilla ja nautoimme molemmat mutta Harry oli minua niin paljon isompi ja vahvempi enkä päässyt pois. "Mä en tanssi" sanoin käden puuskassa ja yritin esittää vihaista pidättäen naurua kun Harry viimein päästi minut alas ja alkoi itse tanssimaan jotain hömöä tanssia.

Ei mennyt kauaakaan kun innostuin tanssimaan Harryn kanssa ja bailasimme molemmat musiikin tahtiin ruuhkaisella tanssilattialla.
Pian huomasin kadottaneeni Harryn ja lähdin kävelemään kohti narikkaa hakemaan laukkuani. "Ootsä lähössä" hieman humalainen ääni takanani kysyi. Käännyin ja näin Luken typerä virne kasvoillaan joka sai minut nauramaan. Hän hymyili aina samanlailla ollesaan kännissä. "Joo aattelin lähtee ettei huomenna oo kauhee olo" sanoin ja nauroin Luken ilmeelle. "Mä tuun kans" Luke sanoi nauraen.

Olimme kävelleet Luken kanssa jo varmaan tunnin ajan hotellille. Ilma oli viilentymyt ja aurinko laskenut. Olin kietoutunut Luken käteen nojaten päätäni hänen olkapäähän samalla kun kävelimme huojuvasti eteempäin mutta samalla kävelytien toisesta reunasta toiseen ja nauroimme kova äänisesti. Päässäni pyöri ja kaikki nauratti enkä meinannut edes pysyä pystyssä. Jalkani olivat hieman märät kun olimme vahingossa kävelleet vesilätäköstä. "Ai perkele" ärähin kun melkein kaaduin korkkareillani. "Mua sattuu jalkoihin tää kävely" sanoin ja istuin maahan vetäen korkkarit pois jaloistani. "Tuu mun reppariin nii mä kannan sut" Luke sanoi ja kyykistyi nauraen. "Emmä voi ku tää mekko on nii lyhyt" sanoin ja purskahdimme molemmat nauruun taas asiasta joka ei ollut millään tavalla hauska. "No mä otan sut sit tälleen" Luke sanoi rauhotuttuamme ja nosti minut syliin pitäessään kättään polvitaipeideni alla ja toinen käsi selässäni. "ÄLÄ KAADU" Kiljuin kun Luke juoksi pitki pimeitä katuja minä sylissään meidän molepien nauraessa

Hotellille päästyämme Luke kaatoi minut sängylleen polvet minun molemmin puolin ja hän nojasi käsiinsä jotka oli pääni molemmkn puolin ja hän katsoi suoraa minuun. Minä katsoin suoraan Luken silmiin hänen puriessaan huulikoruansa. Pystyin juuri ja juuri erottamaan Luken sinisien silmien värin pimeässä huoneessa. Pian Luken huulet tulivat omilleni ja vastasin suudelmaan mutta käänsin kumminkin pääni pois. "Luke mä haluan nukkua" kuiskasin ja katsoin sivulleni välttäen katsekontaktia Lukeen. Kuulin hänen huokaisevan ja nousevan pois päältäni. Hän heitti kengät pois ja nosti peiton yllemme. Miksi hän suuteli minua? Miksi minä edes vastasin suudelmaan? Miksi vetäydyin pois? Luke oli varmaan niin humalassa niinkun minäkin olin.