How To Find Happiness (finnish)

45. luku

Jack

Seisomme paikoillamme pitkän aikaa. Hänen poskensa nojaa paljasta rintaani vasten ja kätemme ovat kietoutuneet toistemme ympärille. Hengitämme hitaasti samaan tahtiin hiljaisessa keittiössä. Vähitellen hänen sanansa uppoavat kunnolla tajuntaani. Alicia rakastaa minua. Minua! Ja minä kun jo kuvittelin, että hän inhoaa minua sydämensä kyllyydestä.

Siirrän käteni hänen leukansa alle ja kohotan hänen päätään, jotta pääsen katsomaan häntä silmiin. Alician silmät kimaltavat jopa kuun valossa, hänen huulensa ovat hieman raollaan. Virnistän omahyväisesti ja kumarrun suutelemaan häntä. Ei läimäystä, ei pakoyrityksiä, ei mitään. Hymyilen leveämmin hänen huuliaan vasten.

Suudelmaa rikkomatta astun askeleen eteenpäin, hän astuu askeleen taaksepäin ja törmää vasten keittiön työtasoa. Huokaisen pettyneesti, kun Alicia irrottautuu. Hämmästyn todella, kun Alicia hyppää keittiön tasolle istumaan ja vetää minut lähemmäs. Hänen jalkansa roikkuvat molemmilla puolillani ja hänen kätensä kiskovat minua alemmas, kunnes huulemme koskettavat taas. Ei helvetti. Pituuseromme ei ole enää läheskään niin räikeä ja pystyn painautumaan huomattavasti lähemmäs.

Siirrän huuleni hänen kaulalleen ja tunnen oloni lottovoittajaksi, kun hän inahtaa. Jatkan samaa rataa, käteni ovat painautuneet hänen lanteilleen, Alician kädet lepäävät hartioillani. Kiskon paidan hänen päänsä yli ja jatkan suudelmia alemmas, solisluiden yli kohti rintoja. Hän värähtää kosketukseni alla, tukistaa hiuksiani ja kietoo jalkansa ympärilleni.

Kuulen narahduksen ovelta ja katseeni sinkoaa sinne. Miki. Virnistän hänelle ja hän hipsii pois vähin äänin. Joillakin ihmisillä riittää hienotunteisuutta. Ian olisi varmasti vetänyt minua turpaan - eikä olisi ollut ensimmäinen kerta. Alicia kiskoo minua lähemmäs itseään ja painaa huulensa solisluulleni. Voi luoja. Upotan käteni hänen hiuksiinsa ja käännän hänen päätään, jotta pääsen suutelemaan hänen huuliaan.

Äänekäs räsähdys keskeyttää meidät ja säpsähtäen Alicia työntää minut kauemmas. Etsin äänen lähdettä ja tajuan vesilasin pudonneen pöydältä. Taisimme tönäistä sen alas.

"Voi helvetti." Alicia yrittää tulla alas tasolta, mutta estän häntä."Odota hetki." Haen rikkalapion ja lakaisen sirpaleet pois niin hyvin kuin pimeässä on mahdollista. Alicia odottaa kärsivällisesti, ikävä kyllä hän on vetänyt paidan takaisin päälleen.

"Missä sinä nukut?" Alicia kysyy, kun olen saanut siivottua.

"Tuossa viereisessä huoneessa. Miten niin?"

"Mahtuisikohan sinne toinenkin patja?" Hän kysyy ujosti.

"Ehdottomasti." Kymmenen sekuntia. Niin kauan minulta kestää hakea hänen patjansa koulun toisesta päästä. Vein patjan huoneeseeni ja hain sen jälkeen Alician keittiöstä.

"Voin kävellä itsekin", hän protestoi, kun nostin hänet olkapäälleni.

"Mutta se ei ole läheskään yhtä hauskaa. Sitä paitsi lattialla voi olla vielä lasinsiruja, parempi olla varovainen."

"Sinä senkin... omahyväinen... idiootti", Alicia puuskahti.

"Kiitos", virnistän - omahyväisesti - vaikka hän ei näekään sitä pimeässä. Lasken hänet patjalle ja suutelen häntä kevyesti huulille. Tai niin olin sen tarkoittanut. Jotenkin siinä kuitenkin kävi niin, että Alicia menetti taas paitansa ja huuleni vaelsivat pitkin hänen selkäänsä.

Jostain alaselän vasemmalta puolelta löysin kohdan, joka sai hänet värähtämään kauttaaltaan. Joka kerta. Mielenkiintoista. Olisin halunnut jatkaa ilmiön tutkimista pidempään, mutta Alicia kiemurteli irti otteestani ja kiskoi paidan takaisin päälleen. Hänen punastuksensa näkyi jopa pimeässä.

"Voimmeko mennä nukkumaan?" Hän kysyy.

"Tietenkin. Kai saan hyvänyön suukon?"

"Sait sen jo."

"Enpäs. Ne olivat 'rakastan sinua' - suukkoja."

"Vain yksi sitten", hän myöntyy. En minä enempää tarvitsekaan -ainakaan juuri nyt.

"Hyvää yötä."

"Hyvää yötä", Alicia yrittää paeta, mutta vedän hänet kainalooni. Tuntuu hyvältä, kun hän rentoutuu ja kietoo kätensä ympärilleni. Yritän nauttia tunteesta niin kauan kuin voin, sillä tiedän, että en tule heräämään samasta asennosta.

A/N

Heipsan!

Eli siis tästä lähtien latan uuden luvun aina perjantaisin ja ylimääräisiä silloin kun saan aikaiseksi, nyt kun joudun taas palaamaan opiskelun pariin.

Ja lupaan että tulevat luvut ovat pidempiä kuin tämä ;)

-Micchan-