How To Find Happiness (finnish)

27.luku

Alicia

En mene soittamaan pianoa. Jos yhtään oikein arvaan, Jack ilmestyisi sinne vähän ajan kuluttua ja alkaisi lähennellä. Joten kiipeän siis kolmanteen kerrokseen ja tuijotan ulos ikkunasta, kun sadepisarat alkavat iskeytyä lasiin. Sateen äänen vuoksi huomaan Jackin vasta, kun hän on jo päässyt ihan liian lähelle.

     "Otatko salaattia?" hän kysyy, ojentaen täyttä lautasta ja haarukkaa.

     "Kummitukset eivät syö."

     "Olen edelleenkin sitä mieltä, ettet ole kummitus. Joten syö." Tartun lautaseen tuijotan häntä pahasti samalla, kun työnnän tomaattilohkon suuhuni. Unohdan Jackin saman tien kun maistan tomaatin. En varmaan ikinä ole ollut näin nälkäinen. Syön salaatin parissa minuutissa ja olen pahoillani, ettei sitä ole enempää.

     "Kiitos", saan sanottua ja ojennan lautasen takaisin. Hän tarttuu siihen ja kumartuu sitten lähemmäs, laskee lautasen ikkunalaudalle. Hänen äkillinen läheisyytensä häiritsee minua.

     "Ja kummituksethan eivät syö?" Jack kysyy kulmakarvat koholla. "Tulipahan todistettua, ettet todellakaan ole mikään kummitus." Istun paikoilleen jähmettyneenä, kun hän tulee lähemmäs. En halua sitä, minkä tiedän seuraavaksi tapahtuvan, mutta toisaalta kuitenkin haluan. Suljen silmäni ja Jackin huulet painuvat pehmeästi omiani vasten. Se tosiaan maistui paremmalta kuin kesän ensimmäinen jäätelö.

     Jack perääntyy nopeasti ja avaan silmäni. Hän tuijottaa minua uteliaasti, arvioiden. Virne hiipii hänen kasvoilleen ja aavistelen jo pahinta. Saman tien Jack hyökkää kimppuuni ja rutistaa minut rintaansa vasten, painaa suukkoja minne ehtii. Pyristelen irti hänen otteestaan.

     "Mikä sinun ongelmasi on?" Kysyn, kun vihdoin pääsen irti.

     "Miten niin?" Paineaalto jähmettää meidät paikoilleen.

     "Uusi pari."

     "Niin ilmeisesti." Käytän tilaisuutta hyväkseni ja pakenen paikalta. Miki on sairastuvalla yksin ja tyttö hymyilee minulle nolona.

     "Ian meni vessaan. Haluatko istua piirustusmallina?"

     "Ehdottomasti", istun penkille ja Miki tarttuu kynään. Hetken kuluttua Ian tulee huoneeseen, mutta häipyy sitten omille teilleen. Nyt kun Miki on paremmassa kunnossa, Ian ei ilmeisesti koe tarpeelliseksi vahtia häntä kuin emo poikastaan. Vaikka osuvampi vertaus taisikin olla kuin pantteri saalistaan. Tuijotan ajatuksissani sateen harmaaksi värjäämää ikkunaa ja alan hyräillä jotain sävelmää, en ihan tiedä mitä.

     Hätkähdän ajatuksistani, kun Miki nostaa paperin kasvojeni viereen. Katson häntä kysyvästi, mutta saan vastaukseksi vain päänpudistuksen. Ei siis vielä. Katson Mikiä, kun hän viimeistelee piirroksen. Keskittynyt ilme on tuttu siltä yöltä, kun opetin hänet soittamaan River Flows in You:n.

     "Valmis", Miki ilmoittaa ja huiskaisee vielä nimensä paperiin. Ojennan käteni ja hän antaa piirustuksen minulle. Hänen Ianista piirtämänsä muotokuva oli upea, mutta oli täysin eri asia tuijottaa omia kasvojaan, jotka joku oli vanginnut paperille - ja vielä kuulakärkikynällä.

     "Sinun lahjasi ovat ehdottomasti piirtämisessä, ei kannattaisi hukata aikaa pianon soittoon."

     "Mutta kun minä tykkään soittaa pianoa", Miki valittaa.

     "Oletko ikinä laittanut töitäsi esille mihinkään?"

     "Muualle kuin koulun seinälle opettajan vaatimuksesta? En todellakaan", Miki pudistelee päätään nauraen. "Ei minun itseluottamukseni riitä sellaiseen."

     "Mutta sinä olet ihan uskomattoman itsevarma", möläytän.

     "Se on vain pintaa", nauru loppuu. "Itsetunto kokee melkoisen kolauksen, kun on koko koulun pilkan kohteena koko yläasteen."

     "Miksi ihmeessä kukaan kiusaisi sinua?"

     "En ihan tiedä itsekään, olin kai liian erilainen."

     "No sitten ymmärrän", mutisen. Toinen yleinen syy oli kateus, kuten liian hyvin tiesin.

     "Lukiossa otin sitten kunnon irtioton ja tein ihan mitä lystäsin. Kaveripiirini pysyi sen ansiosta pienenä, mutta ainakin voin rehellisesti sanoa, että he pitävät minusta juuri sellaisena kuin olen."

     "Hmm." Istumme molemmat ajatuksiimme vaipuneena. Miki tuijottaa tyhjää paperia edessään, minä hänen versiotaan minusta, joka on edelleen kädessäni. Sade lakkaa vihdoin ja Jack tulee huoneeseen.

     "Minulla on idea", Jack ilmoittaa.

     "Kerro ihmeessä", Miki kehottaa.

     "Mitä jos aletaan kartoittaa tätä aluetta? Kun sinä kerran osaat piirtääkin."

     "Miksi?"

     "Jotta saamme etulyöntiaseman muihin kilpailijoihin nähden. Tai no oikeastaan ajattelin sen vain antavan jotain tekemistä - ja saatammehan samalla törmätä siihen temppeliin."

     "Totta", Miki nyökäyttää päätään. "Aloitetaanko heti?"

     "Osaat varmaan jo piirtää koulun ympäristön suunnilleen?"

     "Jep", Miki tarttuu kynään ja hahmottelee nopeasti koulurakennuksen keskelle paperia, sitten kasvimaalle vievän polun, metsän reunan ja palaneet asuntolat.

     "Opettajien asuntola on tuossa", Jack näyttää. Miki piirtää epämääräisen neliön metsän keskelle ja lisää sitten omin päin portin ja hieman muuria sen ympärille.

     "Miten muuri jatkuu?"

     "Mitä te teette?" Ian kysyy ovelta.

     "Piirrämme karttaa", kerron hänelle.

     "Miten muuri jatkuu?" Miki kysyy taas.

     "Näytäpä", Ian tulee katsomaan karttaa ja vetää sitten sormeaan paperin poikki. "Muuri kulkee tässä, mutta on osittain sortunut."

     "Kiitos", Miki jatkaa muuria ja lisäilee sitten erinäisiä yksityiskohtia kun joku muistaa jonkin isomman kiven tai huomionarvoisen maamerkin. Pian kartta alkaa näyttää ihan pätevältä, vaikka käsittääkin vain koulun lähialueen.

     "Eiköhän se ole siinä", Ian toteaa lopulta. "Voimme mennä huomenna ulos tarkistamaan, pitääkö se paikkansa."

     "Ja nyt on minun vuoroni tulla piirretyksi", Jack vaatii.

     "Selvä sitten", Miki nauraa ja laittaa kartan paperipinon alimmaiseksi. Jack valtaa sängyn vieressä olevan tuolin ja hipsin ulos huoneesta. Nyt ei ole vaaraa että joku tulisi häiritsemään kun soitan pianoa.

A/N

Kertokaa onko teillä jotain paritusnimiä tähän kirjaan? Tai siis itse mietin sitä muutama päivä sitten ja yritin saada jotain aikaiseksi ja se näyttää suunnilleen tältä:

Miki & Ian = Mikian

Alicia & Jack = Alijack tai Jalicia (kumpi on teistä parempi? Pistäkää kommenttia)

Onko tässä kirjassa muita parituksia? On? Ei? Toivotaan että niitä tulee lisää...

Kello on... vartin yli yksi. Yöllä. Jep, pahat tapani ovat taas ottaneet vallan enkä osaa mennä ajoissa nukkumaan. Ja vaikka nyt ollaan siis tiistain puolella lasken tämän maanantain luvuksi, kun en itse ole vielä mennyt nukkumaan. Joten pistän tänään toisenkin luvun, toivottavasti normaalimpaan aikaan.

-Micchan-