Arvoton.
Negatiivinen.
Turmeltunut.
Onneton.
Naurettava.
Sitä kaikkea minä olen. En kiistä sitä, en aio valehdella. Minä olen paha. Pahempi kuin kukaan muu. Se kulkee veressäni. Se on kiinni sieluni syrjässä. Pahuus. Se kulkee joka päivä mukanani ku...
[Kirjailijan kommentti:] Heippa kaikille! Uusi luku on valmis! No, tämä on hieman rauhallisempi luku, koska edellisessä tapahtui aika paljon. Mutta kyllä tässäkin tapahtuu joitakin asioita jotka vaikuttavat juoneen.
Kiitos taas kaikista tykkäyksistä, kommenteista ja tervetuloa uusille seuraajille! Toivottavasti viihdytte jatkossakin tarinoideni parissa. Ja ilmoitin siis tämän ja KKV tarinan Wattys 2016 Awards kisaan. Suomalaisen tarinan on vaikea voittaa mitään isompaa palkintoa, mutta Wattpad jakaa aina myös ulkomaisille tarinoille kunniamainintoja. Joten tykkäilkää, lukekaa ja jakakaa tätä tarinaa! Olisi todella hienoa, jos tämä tarina saisi kunniamaininnan ja Wattys2016 merkin kanteen!
Ja voitte halutessanne seurata Instagram sivustoa charlotte_scar sekä myös Snapchattiani lottiesdreams joissa ilmoittelen tulevista luvuista, sekä paljastan aina pieniä maistiaisia.
Ja jos näette joissakin kohdissa hymiöitä niin jostain syystä Wattpad lisäsi äsken lauseiden keskelle niitä! Yritin poistaa ne kaikki, mutta voi olla että joku hymiö jäi huomaamatta! :)
Mutta hyvää lukuhetkeä kaikille!
Charlotte
-----
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Anton
Veren maku. Rautainen, kirpeä veren maku sai suteni ulvomaan mielessäni kovempaa kuin koskaan ennen. Se piti siitä kuinka punainen neste valui pitkin suupieliäni sotkien ihoni punaiseksi, se rakasti sitä tunnetta kun se sai ottaa vallan ja tehdä sitä mihin se oli luotu.
Suteni oli odottanut jo kauan, että saisimme tapella, että saisimme taistella rakkaamme puolesta ja tänään oli ollut se päivä. Tänään kun vähiten olin sitä odottanut, olin saanut vihdoin ja viimein päästää eläimellisen puoleni valloilleen. Se oli tuntunut hyvälle, todella mahtavalle kun vain annoin sudelleni vallan jota se oli aina niin kovasti halunnut.
En ollut pidätellyt suttani yhtään, olin antanut sen tehdä ihan mitä se itse halusi. Minä olin luottanut sen harkintakykyyn ja siihen että se ei tekisi mitään sellaista mitä katuisimme. Suteni oli janonnut kostoa ja se oli saanut sen.
Jasper ei ollut tajunnut kuinka ison virheen hän oli tehnyt, kun hän koski minun sielunkumppaniini. Kukaan ei koskaan koskisi Aamuun ilman seurauksia, minä tappaisin hänen puolestaan. Tekisin ihan mitä vain hänen vuokseen, ja tänään olin todistanut etten valehdellut.
Jasper ei ollut ymmärtänyt sitä kuinka vahva suteni olikaan. Jasper oli ehkä aikuinen ja alfa, mutta minulla oli silti vahvemmat geenit. Suteni oli voimakkaampi, nopeampi ja viisaampi. Se oli voittanut helposti Jasperin suden, joka oli selvästi häiriintynyt unohtaen sen vuoksi omat vahvuutensa.
