Arvoton.
Negatiivinen.
Turmeltunut.
Onneton.
Naurettava.
Sitä kaikkea minä olen. En kiistä sitä, en aio valehdella. Minä olen paha. Pahempi kuin kukaan muu. Se kulkee veressäni. Se on kiinni sieluni syrjässä. Pahuus. Se kulkee joka päivä mukanani ku...
[Kirjailijan kommentti:] Hello rakkaat ihanat lukijat! Pahoittelut, että tämän luvun kanssa kesti kauan, mutta minun piti oikeasti miettiä tosi tarkkaan että miten tämä luku oikein etenee. En halunnut, että Aamun reaktio olisi todella dramaattinen, mutten toisaalta halunnut hänen ottavan asiaa ihan rennostikaan. Sillä kuka nyt ei hieman järkyttyisi, jos saisi tietää poikaystävänsä olevan ihmissusi? :D Itse asiassa minä en järkyttyisi, se olisi aika siistiä!
No mutta kuitenkin tämä luku on taas yli 10000 sanaa pitkä! Juuh, tiedän että tämän tarinan luvut ovat ihan liian pitkiä, mutta jotenkin tähän tarinaan sopii pitkät luvut. En voisi koskaan kuvitella kirjoittavani KKV tarinaan yli 3000 sanaa pitkää lukua, se olisi kidutusta. Mutta tähän tarinaan voisin kirjoittaa, vaikka yli 20000 sanaa pitkän luvun jos vain haluaisin.
Ja pahoittelut, jos luvussa on kirjoitusvirheitä!
Kuitenkin kiitos kaikista tykkäyksistä ja kommenteista! Ne piristävät aina päivää ja vaikka en välttämättä vastaa kaikkiin viesteihin niin luen ne silti!
Ja tykkäilkää, kommentoikaa ja jakakaa tätä tarinaa, sillä mitä enemmän tämä tarina saa näkyvyyttä niin sitä paremmat mahdollisuudet sillä on saada Wattys2016 kunniamaininta ja se jos mikään olisi hienoa! Joten lukekaa vaikka koko tarina alusta ja kommentoikaa!
En toivota hyvää lukuhetkeä sillä tämä on aika tunteellinen luku ja varautukaa siihen että kyynelkanavanne ovat koetuksella!
Charlotte
----
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Aamu
Olin aina ollut kiltti tyttö. Juuri sellainen, joka ei loukannut ketään tahallaan. Olin aina yrittänyt olla kohtelias, sellainen kuin hyvän tytön pitikin olla. Ja jos vihan sokaisemana sanoin jotain sellaista mitä en tarkoittanut, niin olin heti pyytämässä anteeksi koska en ollut paha. En ollut ilkeä, en halunnut tahallani aiheuttaa kenellekään pahaa oloa. Vaan olin mukava tyttö, joka ei koskaan halunnut muille mitään muuta kuin hyvää.
Minulle oli aina opetettu, että erilaisuus oli hyvästä. Ettei ketään joka oli erilainen saanut haukkua tai syrjiä, sillä maailma olisi tylsä paikka jos kaikki olisivat samanlaisia. Ja olin aina ollut samaa mieltä.
Oli tavannut äitini coctailjuhlissa hyvin erikoisia ihmisiä ja osasin suhtautua erilaisuuteen hyvin. En kavahtanut sitä, että joku tykkäsi naisista, miehistä tai molemmista. En välittänyt kenenkään ihon väristä tai siitä mitä kieltä he puhuivat sillä olimme kuitenkin kaikki ihmisiä. Olimme samanarvoisia, eikä kukaan ollut arvokkaampi kuin toinen.
Mutta nyt olin kaikkea muuta kuin mukava tai kiltti. Olin ilkeä, kamala juuri sellainen ihminen joksi en olisi halunnut koskaan muuttua. Käyttäydyin kaikkien opetusten vastaisesti kun annoin myrkyllisten ajatusten vallata mieleni.
