Arvoton.
Negatiivinen.
Turmeltunut.
Onneton.
Naurettava.
Sitä kaikkea minä olen. En kiistä sitä, en aio valehdella. Minä olen paha. Pahempi kuin kukaan muu. Se kulkee veressäni. Se on kiinni sieluni syrjässä. Pahuus. Se kulkee joka päivä mukanani ku...
[Kirjailijan kommentti:] Hei! Tässä nyt on tämä uusi luku jota olen pikku hiljaa työstänyt. Toivottavasti pidätte siitä! Ja kiitos kaikista tykkäyksistä sekä kommenteista!
Ja jotkut lukijat pitävät Aamun käytöstä lapsellisena ja typeränä. Mutta huomioikaa se, että Anton kiusasi häntä kaksi vuotta hyvin julmasti. Ja siksi Aamu ei luota Antoniin niin nopeasti ja siksi hän epäili Antonin ja Camillan suhdetta, sillä hän oletti Antonin vain pelleilleen. Ajatelkaa siis itsenne henkilöhahmojen asemaan niin pystytte hieman tajuamaan hahmojen ajatuksia ja mietteitä.
Ja vaikka Aamu on suudellut Antonia ja nukkunut hänen kanssaan niin aina, kun Aamu ei ole Antonin seurassa niin hän yliajattelee asioita. Koska kun he ovat yhdessä niin kumpikaan heistä ei muista murheita ja huolia vaan ne unohtuvat.
Ja aina kun Anton puhuu vain pelkästä isästä niin hän tarkoittaa kasvatti–isäänsä Williamia, joka on kunnanjohtaja sekä alfa. Mutta aina, kun Anton käyttää sanoja oikea isä niin hän tarkoittaa Derrickiä eli biologista isäänsä. Halusin vain selventää tätä hieman, kun tässä luvussa Anton miettii paljon oikeaa isäänsä, että ette sekota heitä keskenään.
Mutta hyvää lukuhetkeä! :)
Charlotte
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
---------------
Anton
En vain voinut itselleni mitään. En kyennyt hillitsemään itseäni ja olemaan paikoillani, kun näin Aamun menevän viimeisenä liikuntavälinevarastoon. Minä seurasin häntä, minä vaanin häntä kuin saalistaja, ja kun hän jäi yksin niin hiivin hänen taaksensa ja sain hänet ansaan.
Tiesin, että hän oli epävarma tästä kaikesta. Sen näki hänen silmistään joista paistoi epätietoisuus. Hän ei ymmärtänyt miksi sanoin pitäväni hänestä ja vietin aikaani Camillan kanssa, mutta en voinut muutakaan. Camilla tunki itsensä seuraani ja en voinut käskeä häntä lähtemään ilman, että olisin näyttänyt epäilyttävälle. Olin kuitenkin viettänyt monia hyviä hetkiä hänen kanssaan lapsuudessani, mutta hänen isänsä oli pilannut ystävyytemme typerällä vaatimuksellaan. Ja Camilla tietenkin uskoi isäänsä niin kuin aina. Hän totteli tätä jokaisessa asiassa ja nyt Camillan päätehtävänä oli pitää minua silmällä.
Hän ei vain suostunut jättämään minua rauhaan. Minun oli ollut pakko vain tyytyä osaani sillä en halunnut Camillan saavan tietää Aamusta.
Hän oli jo hieman epäillyt minua, kun hän näki minut ja Aamun yhdessä maanantaina. Olin selvästi nähnyt tuohtumuksen Camillan silmistä, kun hän oli katseellaan arvioinut Aamua.
Mutta en voinut loukata enää Aamua. En voinut antaa hänen luulla, että leikin hänen tunteillaan. Joten kun hän kysyi mitä hän oli minulle niin vastasin totuudenmukaisesti. Vastasin niin kuin sydämeni käski minua vastaamaan.
