chapter 10: corey defends

4.1K 263 116
                                    

Istuin tylsistyneenä kohoavalla penkkirivillä ja katselin kädet ristittynä rinnalleni kuinka 12 poikaa juoksi kentällä pallon perässä. Olin taas löytänyt tieni futisharjoituksiin Nadeten raahaamana. Lori oli sulavasti luistanut tästä tilaisuudesta, koska hänellä oli lääkärin tarkastus terveysasemalla koulun jälkeen. Niinpä olin jo istunut noin tunnin jutellen Nadeten kanssa pojista, futiksesta, pojista, koulusta ja, mistäpä muustakaan kuin, pojista.

"No, Natalie," Nadette aloitti tovin hiljaisuuden jälkeen samalla kun tuijottelin tiettyä hahmoa, joka härnäsi tahallaan paria joukkue toveriaan kikkailemalla pallon kanssa naurettavan hyvin. "Oletko sä jo katsellut valikoimaa?"

"Sä saat tuon kuulostamaan kauhealta kun sä sanot sen noin." Tokaisin hymähtäen takaisin ja riistin katseeni irti Coreysta, ainoasta syystä jonka takia jaksoin tulla Nadeten mukaan, myönsin sitä tai en. Nadette virnisti.

"No oletko? Vai tykkäätkö sä tytöistä? Ihan sama kumpi." Hän jatkoi puolustelevasti. Hymyilin itsekseni ja katselin takaisin kentälle.

"Ei, Nadette, mä en tykkää tytöistä sillä tavalla, luulisin, ja ei, en ole katsellut valikoimaa." Totesin ja huokaisin. "Miksi sä edes haluat, että tykkään josta kusta?"

"Koska musta se olisi söpöä."

Pyöräytin silmiäni. Niinpä tietysti.

Nadette luovutti ja jätti onneksi utelunsa sikseen ja alkoi sen sijaan puhumaan Chazin ensi perjantaina järkkäämistä bileistä jo toiseen otteeseen.

"Ja sähän olet totta kai tulossa niihin." Hän sanoi kuin asia olisi päätetty jo sinä hetkenä kun astuin ensimmäisen kerran tähän kouluun eikä minulla olisi siihen asiaan minkäänlaista sanan valtaa.

"Ei mua oikein kiinnostaisi tulla." Mutisin aika suoraan ja työnsin käteni puffer-takkini taskuihin.

"Älä sano ettet ole koskaan juonut?" Nadette sanoi muka järkyttyneesti henkäisten sivuuttaen mielenilmaisuni. Pyöräytin silmiäni uudemman kerran.

"No, enpä ole nähnyt tarvetta yksin kännäilyyn."

Nadette hiljeni minun toivomukseni mukaisesti, vaikkakin sanoi vielä, että raahaisi minut vaikka jalasta sinne, vaikken sitten joisikaan mitään.

"Mä voisin etsiä sulle bilesäädön." Hän sanoi hetken päästä haaveilevaan sävyyn. "Lori ei koskaan lämpene sille idealle."

"Enkä myöskään ihmettele miksi." Huomautin väliin ja vilkaisin tyttöön, joka mutristi huuliaan loukkaantuneena.

Juuri silloin kentältä kuului huuto ja käänsimme molemmat katseemme äänen suuntaan.

"Hei, tytöt!"

Se oli Chaz, jonka takana seisoi puolet joukkueesta katsellen meitä, loput lähtivät jo vaihtamaan vaatteitaan.

"No?" Nadette huusi takaisin, kun taas minun katseeni eksyin Coreyn silmiin, kun hän seisoi kädet puuskassa Chazin takana, Nick vieressään. Hienoa, helvetin hienoa.

"Koska ette kiinnittänyt huomiota mun loistavaan torjuntaan, ettekä edes puoliin treeneistä saatte tulla suorittamaan rangaistuksen." Chaz huusi leikkisään sävyyn ja näin Corey hymyilevän yhtäkkiä itsekseen siirtäessään katseensa tekonurmeen. Nick supisi hänen korvaansa jotakin. Hymy leveni hiukan.

"Eikää!" Nadette marisi, muka turhautuneen, mutta kun katsoin häntä hän virnisti ja nousi ylös. Hän oli selkeästi puhunut minulle tahallaan paljon. Hitto.

"Hei, hei hetkinen? Mistä Chaz oikein puhuu?" Kysyin hermostuneena, enkä edes peitellyt sitä. En ollut tullut muuta kuin istumaan tänne, siinä se. En tosiaankaan lähtisi mihinkään mukaan varsinkaan erään ollessa läsnä.

Full Moon ✔Where stories live. Discover now