Story pieces of my life

17

Heräsin siihen, kun tunsin kylmää ympärilläni. Märkää ja kylmää. Avasin silmäni. Ensimmäinen näky oli David sankon kanssa. Ei, sankossa ei ollut vettä, vaan jääpaloja. En edes kiljahtanut, sillä jääpalat tuntuivat hyvältä vartalollani.

"Noniin jääkarhu pingviini, nyt ylös." David huokaisi. Aukaisin silmäni. David lähti pois. Onko edes mahdollista olla jääkarhu ja pingviini samaan aikaan? Aika ristiriitasta hommaa.. Eikö jääkarhut syö pingviinejä? Nousin sängystäni ja otin suoraan kaikki lakanat irti sängystäni. Jääpalat ropisivat harmaalle laminaattilattialle.

Puin vaatteet päälle ja menin väsyneenä alakertaan keittiöön. David istui keittiön tason ääressä ja luki lehteä.

"Miks sä herätit mut?" Ärisin. David naurahti katse paperisessa isossa lehdessään.

"Mennään asemalle ja selvitetään tämä juttu. Sä saat putsata seinän." David taitteli lehden keskelle pöytää huolellisesti, ja nosti katseen minuun.

"Ei kukaan tiedä kuka sen teki niin, miksi ilmiantaa itsensä?" Ihmettelin. Istuin Davidiin eteen kysyvästi.

"Koska sun pitää oppia sun virheistä, niin minäkin olen oppinut." Justh..

Ilman omaa tahtoani ja puolen tunnin riidan jälkeen David raahasi minut asemalle. Selvitimme juttua ja kerroin toimineeni yksin. Sain tehtäväksi puhdistaa seinän ja sain myös sakot. Joita ei tietenkään David maksanut, vaan minä. Noh.. Itsepä olin vitun idiootti.

Palasimme takaisin kotia. Sain onnekseni puhelimen takaisin. David oli edelleen minulle vihainen. Hän ei puhunut mitään ellei ollut pakko.

"Skylar! Syömään!" David huusi keittiöstä. Huokaisin syvään ja nousin sängyltä ylös. Sujautin puhelimen perse taskuuni ja lähdin huoneestani portaat alas keittiöön.

Söimme hiljaisuudessa. Tällä kertaa David ei polttanut ruokaa. Hän oli tehnyt ranskalaisia. Pyörittelin ranskalaista haarukassa. Mietin tyhmiä asioita.

Paljonkohan rasvaa tuossa on? Onpa rasvaisen näköinen.. Mitäköhän muut ajattelee jos tungen tämän suuhuni? Katsos nyt Skylar kohta sä olet tuolla televisiossa 'olet mitä syöt' ohjelmassa mukana, kun sä syöt jotain 100% rasvaa sisältävää ranskalaista. Älä syö sitä. Se on vaan sun parhaaksi. Sä et silloin lihoisi. Vitun läski syö se nyt. Älä syö sitä. Syö. Älä. Noni huora syö tai David lähettää sut hullujen huoneelle. Älä vittu syö! Sä lihoat! Ymmärrätkö? Ai niin et. Olet tyhmä. Jos syöt sä lihoot. Eikä kukaan hyväksy sua kun oot läski. Ei varsinkaan Levi. Mitähän Levi nyt susta miettii kun syöt. Tai Owen?

"Skylar." David kröhäisi. Nostin katseeni häneen. Oho.. olin jäänyt katsomaan ranskalaista viideksi minuutiksi. Varmasti näytin idiootilta. Mitäköhän David susta nyt ajattelee? Ei varmasti mitään hyvää. Kohta se moittii sitä, kun et syö tai sitä, kun syöt. Vitun ajatukset painuka vittuun!! No e! Ghaad oikeesti vittu! Haluan olla yksin! No sori, mutta, miks sä sit ajattelet näin? No mistä vittu mä tiedän? Sä puhut itsellesi.. sun aivoissa! Vitun idiootti. Kanttisko sanoa jotain Davidille, kun se näyttää noin.. oudolta? Skylar sä vittu jäit tuiottamaan Davidiä suu auki.. Vitun idiootti oikeasti. Sulje se suusi jo.

"Syötkö sie enään? Jos et niin laita roskiin ja tiskaa astiat." Nousin pöydästä ja lapioin ruoat roskiin. Valutin kuumaa ja kylmää vettä tiskialtaaseen. Laitoin saippuaa kuumaan veteen. Aloin tiskaamaan.

Hyi.. paljonkohan bakteereja tuossa lautasessa on? Ja toi rasva.. tarttuukohan se ihon välityksellä? Imeytyy ihoon ja lihottaa ihoa? Okei.. Skylar mitä vittua sä mietit!? No en tiiä? Vitun huora sä taas mietit yksin itsellesi aivoissasi. Ymmärrätkö kuinka hullulta sä kuulostat ulkopuolisen mielestä? Ymmärrän.. mä olen hullu, läski ja kaikkea muuta paskaa.