Story pieces of my life

22

Uuden luvun pariin🥰

Linja-auto hurisi menemään. Viisi tuntia autossa paikoillaan ei ole minun juttu. Varsinkaan jos mulla on paljon energiaa, vaikka en nukkunut koko yönä ollenkaan. David oli jakanut tehtävä laput kaikille. Taittelin omasta lapusta kirpun ja leikin sillä tylsyyttäni pois. David istui edessäni ja Owen nukkui vieressäni. Katsoin netflixistä jotain random suositeltua elokuvaa. Voin sanoa ihan helvetin tylsä elokuva, mutta ei mulla muutakaan tekemistä ollut.

Pikku hiljaa tylsyys ja kaiken hiljaisuus alkoi repimään minua kahti. Aloin naputtelemaan kuluneilla vansseilla linja-auton lattiaa. Muut puhuivat keskenään tai nukkuivat. Minä olin hulluuden partaalla. Kuuntelin musiikkia ja aloin sormilla rummuttamaan Davidin selkänojaa johon hän nojasi ja katsoi omaa sarjaa neflixistä.

"Skylar, olisitko ystävällinen ja lopettaisit?" David ärähti. Huokaisin pitkän syvän huokauksen ja nojasin omaan selkänojaan raskaasti. Irrotin turvavyöni ja lötkähdin kunnolla penkille. En jaksanut välittää jos kolari tulisi. En jaksanut silloin välittää yhtään mistään jos minä olin tylsyyden repimänä.

"Turvavyö päälle." Will hihkaisi toiselta puolelta linja-autoa. Ai niin unohdinko mainit, että Will istui Owenin vieressä? Tai siis ei vieressä, mutta samalla rivillä kuin me, mutta toisella puolella.

"No joo." Äkäisin ja nousin paremmin istumaan. Laitoin turvavyön päälle ja suljin simäni. Ei unta. Ei väsytä. Vilkaisin selkänojani taakse, jossa istui Levi ja Coral. Coral oli nukahtanut Levin rintakehää vasten. Kiva.. Se suudelma ei sitten varmaankaan merkinnyt enään mitään hänelle.

"Nähdään hotellin aulassa 11.30 siitä lähdetään kävelemään tuonne eläintarhaan!" David huudahti kaikille. Kävelin portaat ylös. Huone 267..

Avasin huoneeni oven. Se oli pieni, kaksi sänkyä oli onneksi. Tai noh. Ei se olisi haitannut, vaikka olisi ollut yksi. Owen tuli sisälle minun jälkeen. Hypähdin vasemman puoleiselle sängylle mahallani. Olin jättänyt repun sängyn eteen.

"Helvetin kova sänky." Ähisin. Owen naurahti. Nousin istumaan. Mitä me puoli tuntia tehdään? Olisiko järkeviä ideoita?

"Mennään aulaan." Hihkaisin jo eteisestä, kun sain mahtavan idean. Tungin kengät nopeasti jalkoihin. Owen kohotti kulmiaan ja tuli perässä.

Juoksin aulaan täyttä vauhtia. Menin nopeasti baarin puolelle ja hain korillisen kiiwejä. Levittelin kiivejä portaiden eteen. Kukaan ei onneksi huomannut. Lähetin Davidille viestin, että tulisi jo aulaan sillä olin kyllästynyt. Owen näki mitä tein ja äkkiä lähti takaisin huoneeseemme. Jäin nurkkaan istumaan sohvalle ja odotin Davidia.

David juoksi portaat alas. Hymyilin, kun David katsoi minua ja käveli luokseni. Samassa hän liukastui kiiweihin.
David rojahti suoraan vasemman kätensä päälle. David siirsi vihaisen katseen minuun. Hotellin tyypit menivät nopeasti Davidin luo ja vilkaisivat minua hämillään. Kohautin olkiani. David nostettiin maasta varoen vasenta kättä. Aloin kävellä hitaasti ovea kohti toivoen, että David ei huomaisi.

"Skylar Cloe Madelene, nyt pysähdy!" David huusi naama punaisena ja käveli minua kohti. Pysähdyin ja käännyin vihaista Davidiä kohti, joka piti ranteestaan kiinni. Ranne oli turvonnut. Ensiapu ihminen tuli kylmä pussin ja sideharson kanssa sitomaan Davidin käden. Istuimme pöydän ääreen juttelemaan.

"Mikä ihmeen päähänpistos tuo oli!?" David karjui edessäni käsi komeasti paketissa. Muut olivat aulassa odottamassa meitä.

"Eiks ollutkin hyvä?" Nostin kulmaani ja tirskahdin. David ei näyttänyt ollenkaan iloiselta. Katsoin nopeasti käsiäni.

"Skylar, miksi juuri nyt?" Huomasin Davidin äänestä tuskan. Huokaisin syvään ja yritin pidätellä kyyneleitä.

"En mä tiedä."