Story pieces of my life

28

Hellurei! Toivottavasti olette palanneet innoissane lukemaan tätä mahtavaa kirjaa 💪🏿🤔

Nauttikaa luvusta 🤞🏿🤗
Jossain vaiheessa ilmeisesti nukahdin, sillä heräsin sohvalta. Naksuttelin selkääni ja yritin tottua äkkinäiseen kylmyyteen ihollani. Nousin ylös ja kävelin suoraan Brandonin kahvinkeittimelle. Laitoin kahvit tulille ja kävelin Brandonin makuuhuoneeseen.

Brandon nukkui sikeästi auringon valossa. Hänen likaisen oranssit hiukset olivat söpösti sotkussa. Nojasin oven karmiin ja jäin vain katsomaan komeaa Brandonia. Olin omissa ajatuksissa enkä huomannut sitä että Brandon heräsi.

"Kauan sä siinä olet katsonut?" Kuulin väsyneen karhean miehen mutinan. Heräsin horroksesta ja katsoin Brandonia joka hymyili likaista hymyään. Punastuin.

"Ömm.. En kovin kauaa? Saisko olla herralle kahvia?" Hymyilin ujosti. Brandon naurahti ja hieroi silmiään.

"Mielellään." Brandon sanoi ja nousi seisomaan sängyn viereen. Hänellä oli pelkät mustat boxerit päällä. Käänsin pikaisesti katseen pois hänen vartalosta. Lähdin nopeasti keittiöön kaatamaan kahvia kuppeihin.

"Apua paljon kello?" Kysyin pikaisesti kahvi kuppi huulillani. Brandon kaivoi puhelimen ja katsoi sitä laiskasti.

"8.55, miksi kysyt?" Brandon kysyi huolettomasti. Paniikki valtasi aivoni.

OLEN MYÖHÄSSÄ PÄÄTTÄJÄISISTÄ!

"Juo kahvis nopsaa, saat luvan tulla mukaan... Kevät juhla alkaa viiden minsan päästä." Nauroin ja otin puhelimen sohvan edessä olevasta pöydästä. Owen oli soitellut ja lähetellyt viestejä. Myös Davidillä oli ilmeisesti minulle asiaa...

"Eikö sun olisi pitäny pukea jotain mekkoa tai jotain?" Brandon ihmetteli ja laittoi kupin tiski altaaseen. Vedin kenkiä samaan aikaan jalkoihin, kun vastasin:

"Ei, en ole pitkään aikaan jaksanut panostaa mihinkään. Tämä likainen huppari kelvatkoon ja nämä mustat ränsistyneet farkut, hiuksetkin on takussa ja hampaat pesin kun heräsin." Selittelin turhaa. Brandon veti mustan nahkatakin valkoisen puhtaan hupparin päälle. Hän kävi nopeasti vessassa pesemässä hampaat.

"Olet täydellinen." Brandon kuiskasi korvaani, kun vihdoin saavuttiin liikunta salin eteen. Aukaisin ison lasisen oven. Musiikkia kuului sisältä. Jätimme kengät ja takit naulakkoon. Otin tiukasti Brandonin kädestä kiinni, kun aukaisin salin oven. Tokaluokkalaisten runo musiikki esitys oli käynnissä.

Löysin Owenin Davidin viereltä. Kaikki ihmiset kohdistivat katseet meihin. Kävelimme portaat nopeasti ylös ja istuin Owenin viereen Brandonin kanssa. Itse olin Brandonin ja Davidin välissä. Moni meidän luokkalainen edessä ja takana supattivat minusta ja Brandonista. Moni ihmetteli kuka Brandon oli.

"Neiti Lane on myöhässä." David murahti korvaani. Naurahdin kuivasti ja katsoin säälittävää esitystä.

"Sori, herätys unohtu laittaa päälle kun nukahdin sohvalle." Pahoittelin. Brandon otti kädestäni kiinni ja silitti sitä rauhoittavasti. David nyökkäsi ymmärryksen merkiksi. Istuimme monta tuntia katsoen tylsää kevätjuhlaa. Ysiluokkalaiset saivat päättötodistuksensa. Lähdimme kohti luokkaa, jossa David jakoi meille todistukset.

"Skylar Lane." David sanoi asiallisesti. Nousin Owenin ja Brandonin viereltä. Kävelin hymyilevän Davidin luo. Pakotin suulleni pienen hymyn.

"Hyvää kesää." David sanoi ja hymyili pienesti. Nyökkösin ja kättelin häntä asiallisesti. Se tuntui jotenkin oudolta kätellä Davidiä asiallisesti, koska David ei ole edes asiallinen, mutta ihan sama.

"Sitä samaa." Mumisin ja istuin paikalleni. Kaikki kävivät hakemassa jäätelön paitsi minä, Brandon ja Owen. Me lähdimme Brandonin kyydillä kauppakeskukseen kahville.