where the broken hearts go?/Draco Malfoy

Vihaa ja Rakkautta

4.9.1995

Aamun tunnit olivat lähes tulkoon raivostuttavan tylsiä. Ensin Binssin kaksoistunti taikuuden historiaa, jonka jälkeen McGarmiva piti meille kaksi tuntia saarnausta V.I.P vuodestamme. Emme ruokatuntiin mennessä olleet tehneet muuta kuin saanet yhden katkenneen sulkakynän muistiinpanojen kirjoittamisen takia.

"Jos Kalkaros suosii Luihuisia yhtään revin hiukset päästäni." Mutisin työntäessäni perunamuussia suuhuni. Ron tyrskäytti melkein kurpitsamehunsa pöydälle.

"Hillitkää sitten itsenne te kaksi", Hermy sanoi ja loi katseen minuun ja Harryyn.
"En halua antaa Kalkarokselle sitä iloa että menetätte malttinne ensimäisellä tunnilla".

"Yritetään." Harry huokaisi.

Lähdimme pimeyden voimilta suojautumisen tunnille muitten Rohkelikkojen perässä. Kun kävelimme Harry tarkkaili koko ajan pöytää ja yritti epätoivoisesti tasoittaa hiuksiaan. Hymyilin pienesti hänen epätoivoisuudelleen ja heilautin sitten sauvaani. Harry kääntyi katsomaan minua hiukset taas niin suloisesti että sulin. Sitten hän hymyili ja kääntyi katsomaan eteensä.

"Tiedätte hyvin että tänä vuonna suoritettavat V.I.P kokeet määrittävät todella suuren osan tulevaisuudestanne. Monien teidän on on saatava vähintään Odotukset Ylittävä jotta voitte jatkaa pimeyden voimilta suojautumista S.U.P.E.R tasolle." Kalkaros katsoi kaikkia rasvaista nenän varttaan pitkin ja loi pisteliäitä katseita suurimpaan osaan Rohkelikoista.

"Tällä tunnilla käsittelemme vampyyreita." Hän jatkoi istuessaan pöytänsä taakse.
"Kirjoitatte neljän jalan mittaisen aineen vampyyreista, niiden syntymisestä ja vaikutteista velho yhteisöömme huomiseksi."

"Se limanuljaska ei voi tehdä näin, onko edes mahdollista kirjoittaa neljää jalkaa PÄIVÄSSÄ?" Ron ärähti istuessaan oleskeluhuoneen takkatulen ääressä kirjoittaessaan ainettaan. Hänen vierellään Harry kirjoitti keskittyneenä viimeistä jalkaansa kun taas Hermione vieressäni oli jo kirjoittanut omansa ja kirjoitti nyt Nevillen omaa.

"Missä Neville on?" Kysyin ja katsoin oleskeluhuonetta.

"Hän on sauva kaupoilla Dumbledoren kanssa. Selvisi että hän on käyttänyt isänsä vanhaa sauvaa vuosi kaudet ja ei siksi ikinä onnistu loitsuissa." Harry hymähti.

"Joo McGarmiva passitti hänet heti Dumbledoren luo kun Professori Lipetit tajusi asian maanantain loitsu tunnilla." Ron sanoi nauraen.

"Se ei ole hauska asia Ronald. Tämähän on syy siihen miksei Neville ole melkein läpäissyt viime vuosina." Hermione sanoi vakavana nostamatta päätään Nevillen aineesta.

"Eikö Kalkaros tajua että kirjoitit tuon?" Kysyin Hermyltä.

"Tein pari loitsua tähän sulkaan ja nyt se kirjoittaa Neville käsialaa, joten ei hän voi huomata mitään." Hermione hymyili tyytyväisesti.

Loin katseet poikiin ja kohautin olkapäitäni.

5.9.1995

Vaikka olinkin luvannut olevan kiltisti Kalkarokselle, tämän aamu tunnin ajan leikin etten muistanut mitään.

"Longbottom, en tainnut ilmaista eilen että aine täytyy kirjoittaa itse tarpeeksi selvästi niin että aivosi olisivat sen ymmärtäneet." Kalkaros sanoi lipevällä äänellä ja rutisti Nevillen aineen nyrkkiinsä.

Neville punastui ja painui syvemmälle tuoliinsa.

"10 pistettä Rohkelikolta ja neiti Granger saa P:n omasta aineestaan!" Kalkaros ärähti ja viskasi Hermionen kauniisti puhtaasti ja kaikin puolin täydellisesti tehdyn aineen hänelle kuin se olisi roskaa. Näin kuinka Hermione noukki lappunsa kyyneleet kimmeltäen hänen silmissään.

"Ei tuo ole reilua!" Huusin ja nousin seisomaan.

Koko luokka Luihuisia myöten hiljentyi.

Kalkaros kääntyi minuun päin kulmat koholla.

"Aineessa oli vai PÄIVÄ aikaa eikä Neville ollut edes koulussa eilen! Ja Hermionen aine oli parempi kuin mitä sinun oma saastainen nokkasi osaisi edes kuvitella. Et voi ottaa pisteitä tuosta, saman tien voisit ottaa 50 pistettä pois omalta tuvaltasi kun olet niin epä tasa-arvoinen opettaja!" En huutanut mutta puhuin niin kovaan ääneen että Kalkaros ei voinut esittää olevansa äkkiä kuuroutunut vanhus.

Luokka kohahti sanojeni myötä. Kalkaros tärisi vihasta ja hetken päästä sanoi ääni väristen.

"Jälki-istuntoa huomenna neiti Hawks!"

>>>

"Kiitos kun puolustit minua ja Hermyä, olet hyvä ystävä." Neville sanoi tunnin jälkeen. Hymyilin hänelle hennosti ja heilautin hiukseni pois silmiltäni.

"Tein sen mikä ystävän kuuluu."