where the broken hearts go?/Draco Malfoy

Pikaista paranemista

Lauantai 16.3.1996

Tw itsensä satuttaminen ja syömishäiriö mainintaa

"Mitä olet tehnyt hiuksillesi?" Kysyin järkyttyneenä. Näin Nikin nyt ihan eri valossa. Vielä vartti sitten pelkästään hänen naamansa olisi saanut minut vihaiseksi, mutta kun tiesin että hän oli hän olin heti iloisempi.

"Leikkasin, pidätkö." Hän silitti päätään. Hän oli leikannut siilin, miksi.

"Rakastin hiuksiasi, joten en." Vastasin virnistäen.

"No nyt ei puhuta mun hiuksista vaan siitä mitä sä teet täällä." Hän kysyi huolestuneen ja ihmettyneen äänensävyn kera. Kohautin olkiani.

"Mietin samaa, en itse mielestäni kuulu tänne. Siksihän mä yritinkin karata." Totesin.

"Sä oot iloinen huispaukseen ja Potteriin obsessoitunut pätkä rohkelikko, miten jouduit tänne."

"En enää tykkää Harrysta." Sanoin.

"Kenestä sitten?"

"En kenestäkään."

"Älä jauha paskaa", Nik naurahti. "Joku sut särki."

"No en haluu puhuu siitä. Etkä edes uskoisi kun kertoisin tämän surutarinan" Sanoin laittaen käteni puuskaan. Nik katsoi minua hämmentyneenä ja kysyvästi.

"No uskoisitko jos kertoisin että seurustelin Malfoyn kanssa jouluun asti kunnes vanhempani ja Felix tyttöystävineen heitti henkensä ja juuri kun häntä tarvitsin hän ilman taistelua meni naimisiin Astoria Greengrassin kanssa."

Kuulostipa se ääneen sanoen masentavalta.

Nikin suu jäi auki, ja hetken jälkeen hän kysyi.

"Seurustelit MALFOYN, siis DRACO LUCIUS MALFOYN kanssa?!"

Nyökkäsin.

"Ei olisi pitänyt tulla erotetuksi, asiat näyttää menevän huonosti siellä. Mitä meinaat 'mennä naimisiin'?" Hän kysyi. Nik tosiaan luuli että nämä olivat vertauskuvia.

"Heidän häänsä ovat tämän kuun lopulla." Totesin.

"Mu-mu-mutta",

"Heidät pakkonaitettiin." Sanoin.

"Ja vanhempasi."

"Kuolivat hieman ennen jouluaattoa." Puhuin asiasta kuin kaikki se olisi minulle täysin merkityksetöntä. En kyynelehtinyt. Ääneni oli kuin aaveen.

Nik katsoi minua silmiin syvälle. Ihan kuin hän lukisi aivojani tai jotain. Hän otti ranteistani ja katsoi niitä. Hän pyöritti peukaloaan haavojen päällä, se kirveli. Tunsin kuinka kyynel tipahti kädelleni. Nik kietoi kätensä ympärilleni. Nyt halaus ei kuitenkaan ollut iloinen, se oli täynnä murhetta, mutta myös lohtua. Hän kaatui sänkyyn makaamaan edelleen halaten minua.

<<>>

Sunnuntai 17.3.1996

Harmillisesti Nikitalla oli sunnuntaisin ja keskiviikkoisin vapaata, joten aamulla kun heräsin näin vain paperilappusen pöydälläni.

Pidä ittes elossa, nähdään huomenna<3 Nik

Virnistin. Nikin näkeminen oli tuonut muistojen ryöpyn mieleeni. Mieleni päällä oli jokainen hyvä muisto ennen viidennettä. Juhlat, ystävät, ulos karkaaminen, aurinko, kesä, kaikki joka oli tapahtunut ennen viidennettä.