where the broken hearts go?/Draco Malfoy

Toisenlainen ensisuudelma

Lauantai 5.10.1995

"Amara Hawkes on liekeissä! Rohkelikko ansaitsee 10 pistettä. Tilanne siis 160-10 rohkelikolle!" Lee Jordan kiljui megafoniinsa.

Liisin luudallani antamaan ylävitoset Ronille ja Harrylle jotka olivat räjähtää onnestaan. Peli sujui täydellisesti. Ron oli päästänyt vain yhden maalin ja olimme murska voitolla. Ainoa asia mikä masensi mieltäni olivat juurikin Ron ja Harry.

Olin alkanut kallistua sovinnon tekoon, eikä tälläinen yhtään parantanut asiaa. Halusin omalla tavallani vain jatkaa samaa rataa mutta osa minusta halusi edelleen vihoitella heille ja pyöritellä silmiä aina kun he vain olivatkin lähettyvillä. Ajattelin että voisin puhua tästä Dracon kanssa pelin jälkeen. En jaksaisi osallistua hirveisiin bileisiin.

Ajatukseni harhailivat Dracoon ja en edes tajunnut että Angelina pamautti taas yhden maalin.

Juuri kun olin saanut kaadon hyppysiini Lee huusi.

"Felix Summerbee on löytänyt siepin!" Poika ei ollut väärässä sillä juuri alhaallani näkyi kovaa vauhtia kiihdyttävä keltaisiin kaapuihin sonnustautunut poika joka oli jo ojentanut kätensä. Harry ehti vasta lähteä syöksyyn kun kuului.
"Felix Summerbee on napannut siepin. Peli päätty luvuin 170-160 rohkelikko voittaa!"

Naamani venähti suureen hymyyn ja lensin suoraan joukkue halaukseen.

"Ei me mitään sieppii tarvita kun meillä on tälläset jahtaajat." Fred sanoi ja pörrötti Alician blondeja hiuksia.

"Bileet oleskelu huoneessa!" George karjaisi saaden kaikki ympärille tulleet rohkelikot hurraamaan. Hymyilin valheellisen iloisesti ja menin halaamaan Lavenderia Parvatia Deania ja Seamusia.

Parvati ja Lavender suunnittelivat jo mitkä bilemekot pukisivat ja Dean ja Seamus olivat täpinöissään saadessaan vetää täydet perseet.

Aloin kiertää katseellani katsomoja ja pian äkkäsin Dracon joka sujahti katsomoiden taakse pois näkyvistä. Kurtistin kulmiani ja lähdin sitten harppomaan hänen luokseen.

"Mitä sinä täällä teet?" Kysyin hymyillen ja tulin luuta olallani hänen vierelleen. Laskin nimbukseni maahan ja nojauduin siihen. Poika hymähti ja sanoi.

"En jaksa kaikkien tuijotusta, en tiedä oletko huomannut että ihmisiä kiinnostaa aika paljon yhteisolomme." Hän pyöräytti silmiään.

"No pakko myöntää että onhan se aika omituinen näky, me kaksi yhdessä." Sanoin.

"Yhdessä. Pidän siitä." Draco virnisti viekkaasti. Katsoin häntä kulmat kurtussa.

"Laskeudutaan maanpinnalle takaisin Romeo." Naurahdin.

"Ei kai se niin hirveää olisi." Poika kysyi ja puoliksi totesi.

"No ei kai."

Hetken hiljaisuus laskeutui välillemme ja pian huomasin Dracon kädet lanteillani ja omat käteni hänen hiuksiinsa uponneina. Dracolla oli lämpimät ja pehmeät huulet ja olisin voinut jatkaa suudelmaa päiviä ilman tippaakaan happea.

Sitten paniikki valtasi minut. Työnsin itseni pois päin Dracosta ja katsoin häntä hämilläni.

"Öhm, mun pitää mennä, niihin juhliin." Käännyin kannoillani ja lähdin kävelemään linnaan. Käännyin kerran ja näin Dracon vain seisovan kysyvänä katsomon takana.

Kävelin paniikissa linnan käytävillä. Miksi miksi MIKSI. Draco oli paras ystäväni en halua kehitellä jo valmiiksi kehitteillä olleita tunteita. Entä jos eroaisimme ja emme olisi enää ystäviä. Ja mitä kaikki ajattelisivat, rohkelikosta ja luihuisesta. Paniikkisesti päätin että menen suoraan makuusaliin nukkumaan vaikka kello oli vasta puoli seitsemän. Monet niin hirveät kysymykset tunteet ja ongelmat olivat vallanneet minut etten edes huomannut käveleväni bileisiin.

Fred ja George seisoivat pöydällä. Angelina oli Fredin reppuselässä ja Alicia Georgen olkapäillä. Myös Harry ja Ron olivat nousseet toiselle pöydälle ja kaatoivat boolia suoraan alas kurkustaan kun tulin. Kävelin ylös kauheaa vauhtia.

Makuusaleissa ei ollut yhtään hiljaisempaa kuin alhaalla. Musiikin pauhu ja huuto kuului kylpyhuoneeseen yhtä selvästi kuin humalaisen Ronin korviinkin. Seisoin vaatekaapilla ja mietin, fuck off. Puin kireän glitter mekon ja laitoin rajaukset silmiin. Olin juuri suudellut parasta ystävääni ja nyt ainoa mitä kaipasin olisi kunnon kaato känni.

Kipitin alakertaan ja huusin Deanille.

"Laita mulleki mukillinen." Dean virnisti ja laittoi punaisen kertakäyttö mukin lentämään luokseni. Nappasin mukin ja kaadoin sen yhdellä kulauksella kurkustani alas. Ginny ja Hermy ilmestyivät luokseni.

"Ai sä tulitkin näihi juhliin." Hermione sanoi ujona.

"Sori tytöt, tiiän että tuun varmaa katuun tätä aamulla, mutta voidaaks sopia kaikki. Haluisin olla taas frendei." Sanat ryöppysivät suustani sadankilometrin tunti vauhdilla. Siinä samassa Gin ja Hermy kapsahtivat kaulaani ja kuulin Ginnyn lohduttoman äänen sanovan.

"Anteeks Am."