Joonas x Aleksi | Sokean kanavan fanfic

Luku 7

Joonaksen POV:

Tuijotan tuota ruskeahiuksista miestä, joka näyttää niin onnettomalta. "Mikä on?", Aleksin huolestunut ääni kuuluu vierestäni. Ai että Aleksi osaa olla niin huolehtiva, vaikka niin kyllä jokainen meistä tässä tilanteessa oli. Rakastan Aleksia.

"Me erotaa varmaa", Niko sanoi. Ei ollut vaikea arvata kenestä tuo puhui, ellei hänellä ollut useampikin tyttöystävä. En ollut ennen nähnyt Nikoa noin surullisena, joten meinasin itsekin alkaa itkemään. Kuitenkin päätin pitää kyynel kanavani kiinni ja mennä lohduttamaan Nikoa.

"Mitä miks?", Joel kysyy ihmeissään ja istuu Nikon viereen. Niko vain pudisteli päätään ja itki, joten päätimme olla sen enempää kyselemättä.

—

Katselimme kaikki kun Niko veti kurkustaan alas bisseä, eikä kukaan viitsinyt estää tuota onnetonta miestä. "Niko etköhän sä oo juonu jo vähän liikaa", Aleksi sanoo kun Niko laskee jo kahdeksannen tyhjän bisse pullon pöydälle. Jonkun sen piti sanoa, kiitos Aleksi.

"Mutku...", Niko aloittaa mutta lopettaa lauseensa samantien. Tuo käy makaamaan sängylle, ja upottaa kasvonsa tyynyjen sekaan. Katsomme kaikki tuota onnettoman oloista miestä, ja päätämme ruveta nukkumaan.

Aleksin POV:

Herään oksentelun ääneen, ja eipä ole vaikea arvaa kuka siellä vessassa oksenteli. Kävelin vessaan tarjoamaan vettä Nikolle, mutta ilmeisesti Joonas oli kerennyt jo ensin. Katsoin kuinka Joonas piteli Nikon hiuksista kiinni ja taputti tuota selkään. "Anna kaiken tulla vaa ulos", Joonas sanoi rauhoittavalla äänellä.

"Mikä olo?", kysyn Nikolta, vaikka tiedän jo vastauksen. "Vituttaa, masentaa, väsyttää, päätä särkee.", Niko luettelee. Kävi sääliksi Nikoa, mutta nyt piti keskittyä euroviisuihin. Enää 5 päivää, nii päästään räjäyttää koko euroviisulava ja esiintyy livenä pitkästä aikaa!

—

"Tuutteks te?", kysyn ja katson Nikoa ja Joonasta jotka istuvat vielä sängyllä. Joonas halaa Nikoa joka sai minut tuntemaan jotain sisälläni. En ollut halannut hetkeen Joonasta joten kai toivoin että hän olisi halannut minua, vaikka toisaalta Niko tässä oli se joka tarvisti tukea nyt. "Me tullaan perässä", Joonas vastaa ja hymyilee pienesti. "Okei", sanon ja lähden muiden jätkien perään aamupalalle.

Tuijotan aamiaistani, sillä minulla ei oikeastaan ollut juuri nyt nälkä. "Onko joku? Miks sä et syö?", Joel kysyy ja katsoo minua kysyvästi. "Eei, ei vaa oo nyt oikein nälkä", sanon ja hymyilen pienesti. Oikeastaan, odotin vain että Joonas ja Niko tulisivat, muttei niitä kahta näkynyt.

"Niko ja Joonas ei varmaan oo tulos", Olli sanoo, sillä kukaan ei nähtävästikkään jaksa enää odotella. Kello onkin jo 10:15, joten eivät he välttämättä enää oikein ehtisi syödä. "Ei näköjää", Tommi vastaa ja lähdemme takaisin huoneellemme.

"Etteks meinaa syyä mitää?", Joel kysyy astuessamme sisälle huoneeseemme. "Ei Niko jaksanu tulla nyt, nii jäätiin sit tänne", Joonas sanoo ja katsoo Nikoa. "Mulla ois tässä banaani jos jompi kumpi haluu", Olli sanoo ja tarjoaa banaania Nikolle ja Joonakselle. Joonas nauraa hieman mutta ottaa kuitenkin tuon banaanin vastaan.

—

Selaan puhelintani, sillä tänään meillä ei ole harjoituksia. Katseeni kuitenkin välillä käy Nikossa ja Joonaksessa jotka istuvat vierekkäin sängyn viereisellä sohvalla. Nuo nauravat välillä, enkä tiedä miksi ja mille, mutta ikävöin Joonasta. Vaikka tuo mies oli muutaman metrin päässä minusta, minulla oli silti ikävä häntä. Joonas antoi enemmän huomiota Nikolle Nikon ja hänen tyttöystävänsä eron jälkeen. Tai en edes tiedä erosivatko he, sillä ei tuo suostunut avaamaan asiaa. Ihan kuin Joonas kokisi nyt mahdollisuuden saada Nikon itselleen, kun tuo ei ole enää varattu. Tai ehkä olen vain turhan mustasukkainen, onhan Joonas poikaystäväni.