Joonas x Aleksi | Sokean kanavan fanfic

Luku 19

Aleksin POV:

Vittu. Itse Joonas Porkohan se siellä pussailemassa jonku toisen naisen kanssa. Miks mä ikinä annoin itteni rakastuu Joonakseen, satutan itteeni vaa näin. Ensin Niko ja nyt joku random muikkeli.

Poskelleni vierähtää kyynel, vaikka kuinka yritän pidätellä itkuani. Ei helvetin helvetti. "Minne sä sen Porkon jätit?", Olli kysyy. Tosiaan sanoin, että lähden etsimään Joonasta, sillä hänellä kesti aika pitkään. "Mä... se", yritän saada sanoja suustani, mutta purskahdan itkuun. "Hei Aleksi onko kaikki hyvin?", Joel kysyy, ja nyt kaikki katsovat minua.

"Aleksi!!", kuulen Joonaksen huutavan. En saa sanoja suustani, ja menen täysin lukkoon. "Aleksi hei", Joonas sanoo lähestyen minua. En halua nähdä tuota, vaan nousen ja lähden ulos tuosta kämäisestä baarista.

Joonaksen POV:

Kaikki jäivät tuijottaamaan minua "mitä vittua just tapahtu" ilmeellä. "Selitä.", Joel sanoo. "Joku nainen pussas mua ja ilmeisesti Aleksi huomas tän ja luuli että petin sitä, tai näin mä oletan", sanon hieman hätääntyneenä, sillä pelkään sitä mitä Aleksille voisi käydä, hän vaikutti vihaiselta.

"No mitä me ootetaan?!", Tommi kysyy ja nousee ylös. Kaikki muutkin nousevat, ja lähdemme Aleksin perään. Luultavasti tuo on lähtenyt takaisin hotellille, tai jonnekin sen lähelle.

-

Näen Aleksin istuvan tuossa hotellimme lähellä sijaitsevassa tuolilla, jossa kaikki syvällisimmät keskustelut käydään. Toivottavasti käydään tänäänkin, eikä tuo vain lähde pois kuuntelematta minua. Vittu, olipas paska idea koko baari reissu.

"Aleksi, kuuntele mua.", sanon rauhallisesti, ja tuo kääntää katseensa minuun. "Joonas miten sä päädyt aina pussailemaan jonku toisen kanssa ku mun katse välttää? Mistä mä tiedän ettet oo tehny tätä mun huomaamattakin?!", Aleksi kysyy, ja kuulen tuon äänessä vihan ja surun. Ei Aleksi, älä ajatelle noin.

"Aleksi sä tiedät että mä rakastan sua! Mä en tiiä mitä äsken tapahtu, se nainen vaa yhtäkkiä suuteli mua. Se yritti kyllä selittää jotain sen kielellä, en tiiä mitä kieltä se puhu...", aloitan. "Joonas, rehellisesti mä en tiedä uskonko mä.", Aleksi keskeyttää lauseeni.

Siis mitä? Luuleeko tuo mies että valehtelisin hänelle? "Aleksi", yritän aloittaa. "Joonas anna olla.", tuo vastaa ja nousee tuolilta. Jään katsomaan kuinka tuo kävelee takaisin sisälle, niin surullisen oloisena. Mitä helvettiä juuri tapahtui?

-

Istun tässä tuolilla, kyyneleet valuvat poskilleni. Mitä vittua mä oon tehny väärin ansaitakseni tämmöstä. En kai mä oikeesti oo niin epäluotettava, ettei Aleksi enää usko mua?

"Joonas!", kuulen Joelin äänen kantautuvan korviini. En jaksa kiinnittää tuohon yhtään huomiota. Toivon ettei minun ja Aleksin juttu ollut nyt tässä. "Joonas missä Aleksi?", tuo kysyy. Olin itse tullut muita edellä tänne, joten nuo vasta saapuivat hotellin pihaan.

"Se ei usko mua.", sanon ja katson Joelia silmiin. Silmäni vain vuotavat, ja oloni on paska. "Se ihan oikeesti luulee että petän sitä, mä en ikinä vois satuttaa Aleksia! Mä rakastan sitä miestä!", avaudun Joelille joka halaa minua.

"Haluuks sä että mä puhun sille?" Joel kysyy. "Voisiks sä", kysyn ja katson tuota toivekkaana silmiin. "Tottakai", Joel vastaa ja hymyilee. "Kiitos!", vastaan ja hymyilen tuolle takaisin.

Aleksin POV:

Tuijotan huoneemme kattoa. En tiedä missä kaikki on. Voi helvetti, unohdin että mun piti vahtia heitä, mut kai ne tajus sen ku lähin. Toivon vaan että ne on kunnossa, vaikka aikuisia miehiä he ovatkin.

"Aleksi?", kuulen Joelin kysyvän äänen tuon avatessa oven. "moi", vastaan. "Aleksi hei, sun pitää uskoo Joonasta. Se kerto mulle kuinka se rakastaa sua, joka on kyllä ihan selvä asia.", Joel sanoo ja istuutuu sängyn päätyyn.

"Mä en tiedä pystynkö mä, haluaisin kyllä.", vastaan ja siirrän katseeni Joeliin. "Se ihan todella haluu korjata teidän välit, se oli ihan rikki ku näin sitä tossa ulkona", Joel sanoo."Aleksi, eihän se nyt ollu Joonaksen vika että se nainen suuteli sitä", Joel sanoo. "Oishan se voinu yrittää estää...", sanon mutta en tiedä itsekään onko sanoissani järkeä. En voi tietää yrittikö Joonas estää sitä naista suutelemasta häntä, Joel puhuu järkeä.

"En mä usko että se valhetelis, voisitko ees nyt yrittää puhuu sen kanssa? En haluu mitää draamaa enempää, sitä on ollu jo ihan tarpeeks", Joel huokaisee.