Joonas x Aleksi | Sokean kanavan fanfic

Luku 29

Skipataan nyt taas aikaa lauantaihin (en oo ees varma missä päivässä ollaan menossa xd)

Aleksin POV:

Kannan Joonaksen kanssa viimeisiä tavaroita minun luokseni, jotka hän halusi mukaansa. Loput hän myi tai vie ne myöhemmin vanhempiensa luo. Vihdoin saan asua Joonaksen kanssa, vaikka periaatteessa olemme melkein aina minun luonani. Nyt se kuitenkin on virallista.

"Valmista" Joonas sanoo ihastellen jotain kuollutta kasvia jonka hän välttämättä halusi tuoda mukanaan, sillä se on kuulemma vielä pelastettavissa. "Eikö toi kannattais heittää roskiin" naurahdan sohvalta. Joonas näyttää niin ylpeältä, en ymmärrä miksi.

"Ei, ihan hyvä se on. Sitä paitsi luin netistä että sen pystyy vielä pelastamaan" Joonas sanoo ylpeänä. En melkeinpä pysty väittämään vastaan tuolle katseelle. Pudistelen päätäni, voi Joonas. Hän valuttaa hanasta vettä mukiin, ja kaataa sen sitten kasville. Tietääköhän varmasti miten juuri tuota kasvia hoidetaan?

Makaan sohvalla, ja tunnen pian kuinka Joonas käpertyy viereeni. Makaamme nyt lusikassa, aika söpöä. Kiedon käsiäni tiukemmin Joonaksen ympärille. Hän tuoksuu hyvältä.

"Mua väsyttää" Joonas sanoo hetken päästä. Ei ihme, kannoimme lähes koko päivän huonekaluja tänne. Painan hellän suudelman nopeasti Joonaksen hiuksiin. "Mennään nukkumaan" sanon sitten.

Joonas taluttaa minut makuuhuoneeseen. Riisumme ylimääräiset vaatteet, sillä täällä on kuuma. Käyn makaamaan Joonaksen viereen, ja kiedon käteni hänen ympärilleen. Painan pääni hänen rintakehää vasten. Hänkin kietoo kätensä ympärilleni, joka saa minulle turvallisen olon. Nukahdan.

-

Joonaksen POV:

Raotan silmiäni auki. Näen ensimmäisenä Aleksin hiukset, hän on painanut päänsä rintakehääni vasten. Tuo näky saa minut jo heti aamusta hymyilemään. Ihanaa herätä oman poikaystävän vierestä.

Olen maannut paikallani jo jonkun aikaa, odotellen että Aleksi heräisi. Olen hiestä märkä, sillä kyllähän tässä kuuma tulee. Ulkona on varmaan 25 astetta lämmintä, tai enemmän. Tai sitten se on vain tuo kuuma poikaystäväni, Aleksi. Luultavasti se on vain Aleksi, hän voisi rajoittaa kuumuuttaan.

Aleksi antaa ensimmäisiä elon merkkejä liikahtamalla, vihdoin. "Ale?" Kysyn varmistaakseni että hän on herännyt. "Mmmhm" saan vastaukseksi, ilmeisesti väsyttää. Hän katsahtaa ylöspäin minuun.

"Huomenta" sanon pienen tuijotushetken jälkeen. "huomenta" hän vastaa ja yhdistää sitten huulemme. Suudelman päätyttyä hän painaa päänsä takaisin rintakehälleni, joka on jo hiestä märkä. Painan pääni hänen hiuksiensa sekaan, ja tuoksutan niitä. Hänen hiukset tuoksuvat hyvältä.

-

"Pitäis käydä suihkussa" sanon hetken makoilun jälkeen. Tämä taitaa kuulua jo aamurutiiniimme, sängyllä pari tuntia makaaminen. Mutta minkäs sille voi kun nautin Aleksin seurasta?

"Niin pitäiskin" hän vastaa ja nostaa päänsä pois rintakehältäni, ja laskee sen tyynyn päälle. Nyt voisin nousta, mutten jaksaisi. Kai on pakko, ehdotinhan itse tätä koko suihku juttua, olen muutenkin hikinen.

"Tuu mun mukaan" sanon. Jos hän tulisi, se saisi motivoimaan minutkin nousemaan tästä ylös. Katson häntä. Aleksin silmissä kirkastuu, ja hän katsoo minua onnellisena. "Mennään" hän sanoo päättäväisenä ja vetäisee minut mukanaan suihkuun.

——

Tää luku on nyt vähän lyhyempi ku tavallisesti, mut toivottavasti tää kelpaa :)

+ Aattelin alottaa kirjottaa Jolekisa, niin kiinnostaisko ketään lukee?