Joonas x Aleksi | Sokean kanavan fanfic

Luku 17

Aleksin POV:

En näe Joonasta. Itseasiassa, en näe edes Nikoa ja Joelia. Haluan tietää mitä niiden kahden välillä on, joten kysyn asiasta Joelilta heti kun näen tuon miehen. Mutta nyt olisi kiva tietää missä Joonas on.

"Tiiäks mis Joonas on?", kysyn Tommilta joka istuu sovitushuoneemme tuoleilla. "Tais lähtee käymään vessassa.", Tommi kertoo. "Aa okei, mut ooks nähny Joelia ja Nikoa?", kysyn. "Ei oo näkyny", tuo vastaa. Noh, omapahan on asiansa.

-

Odottelemme esitysvuoroamme. Kaikki muut vaikuttavat ihan rennoilta, paitsi meidän piina ja paniikki. Meinaan Joelia ja Joonasta, Joel kyselee koko ajan turhia kysymyksiä, kuten onko mikit varmasti kohdillaan, ja Joonas yksinkertaisesti panikoi.

"Joonas kaikki menee hyvin", vakuuttelen tuolle miehelle, joka näyttäisi olevan paniikin valtaama. "Tiedän", tuo vastaa. Halaan Joonasta vielä, ja sitten katseeni kiinnittyy Joeliin. "Hei oota hetki", sanon tuolle ja lähden kävelemään kohti Joelia.

"Joel, mitä sun ja Nikon välillä on?", kysyn hieman vihjailevasti. "Ei mitään", Joel vastaa hetken mietinnän jälkeen. Tuota ei usko Erkkikään, kaikkihan nyt näkevät että heidän välillään on jotain. Kohotin kulmakarvojani tuolle. "Mitä?", Joel kysyy ja katsoo minua ilmeellä, kun tietäisi etten usko tuota. "Ei mitään", vastaan ja kävelen takaisin Joonaksen luo.

En viitsi nyt edes halata Joonasta, sillä ympärillämme on kymmeniä ihmisiä kuvaamassa live videota. Vittu, menisivät muualle. En nimittäin halua joutua mihinkään uutisien otsikoksi "Blind Channelin Aleksi ja Joonas halailevat jatkuvasti" "katso kuvat".

Esiintymis vuoromme on seuraavana, nyt siellä lavalla on Bulgaria. Jännittää. Nyt joku Ernersti ohjestaa meitä jonnekin, en tiedä minne. Kai meidän pitää olla valmiina menossa lavalle, mutta kyllähän siinä välissä vielä siivotaan. Nyt ei auta muu kuin vetää täysillä koko homma!

-

Esitys on vihdoin ohi. Nyt vain jännitetään päästäänkö finaaliin vai ei. Saavuimme juuri lavalta, ja nyt Joonas oksentaa jo roskikseen, eli hienosti meni. Olen ylpeä meistä.

Meidät ohjataan oikealle sohvalle, josta pääsemme seuraamaan loppuja esityksiä. Onhan nuo esitykset hienoja, mutta ei ne voita dark sideä. En tiedä olenko liian itsevarma biisistämme, mutta rehellisesti, olen ylpeä siitä.

-

Nyt on aika kertoa finalistit. Käteni hikoilevat jännityksestä, ja kaikki tuijottavat taulua keskittyneesti. Paikat alkaavat pikkuhiljaa täyttymään, ja Joel nappaa bissepullon käteensä, ja kaataa tuota juomaa kurkustaan alas. Viimeinen paikka jäljellä. Yleisö huutaa "Finland, Finland, Finland", aika liikuttavaa, selkeästi yleisö piti biisistämme, en ihmettele.

"FINLAND!", jes, voisin vaikka hyppiä ilosta. Oikeastaan niin teinkin, nyt saa tuulettaa. Yleisöstä kuuluu hurraa huutoa, ai että tää fiilis on MAHTAVA. Finaaliin päästiin.

-

Vihdoin ollaan taas huoneellamme, nyt kyl väsyttää. Kaikki ollaan ehkä pienessä kännissä, mut se kuuluu asiaan. Tai noh "pienessä", miten sen nyt ottaa. Heittäydyn sängylle, enkä edes jaksa pestä meikkejäni pois, vaan suljen suoraan silmäni.

-

Herään huoneestamme, jossa haisee bisse. Hyi helvetti, täällä pitäis oikeesti tuulettaa! Nousen ylös, ja laahustan vessaan. Vastassani on Joel, joka näyttää hyvin väsyneeltä ja elämäänsä kyllästyneeltä. "huomenta", sanon ja alan pesemään meikkejäni pois. "vittu huomenta", Joel vastaa ja istahtaa pöntölle. Selvästikin vähän pahempi krapula.

"Niin, mitenkäs Nikon kanssa?", kysyn Joelilta ja toista kertaa. Tuo saisi kyllä jo luvan avautua heistä, en jaksa elää epätietoisuudessa. Vaikka tiedän kylläkin että heillä on jotain. "Noh, kyllähän sen seurassa viihtyy.", Joel sanoo, ja huomaan tuon kasvoille nousevan hymyn.

"Noh, millon meinasitte julkistaa suhteenne?", kysyn hieman kiusoittelevasti. "Haista vittu", Joel nauraa ja poistuu vessasta. Kiva välillä vähän vittuilla.

-

"Ei helvetti!!", Joel nauraa. "Mitä?", Joonas kysyy ihmeissään. "Katon tätä eilistä haastatteluu, vittu me ollaan kännissä", Joel nauraa. Tuo näytti meillekin tuon haastattelun.

"Joel mitä helvettiä sä selität tossa?", Niko nauraa. Kieltämättä, olihan tuo hauska. Yritimme esittää ettemme ole juoneet mitään, mutta kyllähän tuosta nyt huomaa. Noh, ainakin yritettiin.