1095 yötä lastenkodissa [Finnish]

Iltaruutiinit

- Juliet -

Kellon viisari tärähti viimein ilta kahdeksan päälle. Luisuin alas sängyltä ja nappasin käteeni pyyhkeen ja shampoon. Olin päättänyt peseytyä sinä iltana.

Kävelin huoneesta ulos ja aloin kulkemaan pitkää käytävää pitkin. Toimiston ovella seisoi Heli ja Kristian, kumpainenkin oli hakemassa iltalääkkeitään. Tervehdin vaisusti ja kävelin sitten suoraan tyttöjen vessaan. Laskin tavarat hyllylle, lukiten oven.

Riisuin vaatteeni ja pysähdyin hetkeksi kaselemaan arpia käsivarsissani. Olin lastenkodissa koska oli ollut vain parin sentin päästä että olisin pian hypännyt läheisen S-marketin katolta. Minulla oli paha olla.

Ravistin päätäni. Ei minulla kuulunut olla paha olla. Asioiden kuului muuttua nyt paremmaksi, kun olo ei rauhoittunut purin itseäni. En pystynyt viiltelemään ja kipu oli välttämätöntä, kyyneleet juoksivat poskillani Ainakin ahdistus oli nyt lähtenyt.

Vedin syvään henkeä ja astuin suihkuun.

《Suihkun jälkeen, oma huone》

Harjasin hiuksia huoneessani. Oveni oli avonainen koska olin kerinnyt jo laittamaan vaatteet päälle. "Tuutko pelaan korttia tai jotain?" kuulin matalan äänen. Säikähdin ja käännyin ympäri. "Hah. Eikö kuulostanut tutulta?" Kristian kiusasi mua. Hänen äänensä laski matalaksi illalla, ehkä hän oli vain väsynyt. "Sopii", vastasin ja laitoin harjan sivuun. "Mahtavaa. Tuu olkkarii", Kristian huokaisi. Mentiin olkkariin.

Kristian jakoi kortit arabialaiseen. "Mites sun päivä?" kysyin tuttavallisesti pelin lomassa kun Kristian aloitti lyömällä kolmosen. "Emmä tiiä. Ihan ok kai", Kristian sanoi. "Miks sä oot täällä?" se kysyi yhtäkkiä. Ihmetyin. "Ää.. Mulla ei mee niin hyvin", vastasin hiljaa. Kristian antoi yhtäkkiä ystävällisen taputuksen olalle. "Mä tiiän tunteen.. Mä oon täällä koska isä juo ja äiti lyö", Kristian rykäisi ja katsoi yhtäkkiä muualle. En tiedä itkettikö häntä vai ei. "Mut usko pois, täällä on hyvä olla kun siihen tottuu", Kristian lupasi.

"Kauanko sä oot ollu täällä?" kysyin. "1095 yötä", Kristian vastasi. "Mä oon laskenu."

Mietin. "Eikö se tee.. Kolme vuotta?" kysyin. "Vittu mikä matikkapää", Kristian kuiskasi.