1095 yötä lastenkodissa [Finnish]

Korttipelejä ja ajatuksiin jääneitä murheita

- Kristian -

Kun pääsin viimein takas lastikseen kävelin suoraan omaan huoneeseen edes vilkuilematta muualle. Pamautin oven kiinni ja istuin pöydän ääreen. Kaivelin mun laatikoita kunnes löysin sinisen vihon. Etin jostakin kynän ja töhersin sivulle rumia kuvia ja kirjoittelin isoilla tikkukirjaimilla kirosanoja. Just sillon joku koputti ovelle.

Ihmetyin kun näin Juntin ovella. "Tuu vaa", sanoin ja nojasin penkkiin kun näin tytön ilmeestä ettei se uskaltanut sanoa mitään, näytti mulle vaan korttipakkaa kädessään.

Nousin seisomaan, Juliet katseli ympärilleen ja näytti jotenkin haavoittuvaiselle ja sirolle keskellä mun Rock-tyylistä huonetta. Naurahin. "Istu vaan en mä sua tapa", vitsailin. Juntti katto muhun hiljaa ja hymyili. Istuttiin mun sängylle. "Haluatko sä pelata paskahousua?" Juliet kysyi viimein. "Ok. Anna mä jaan kortit", sanoin ja otin pakan käteeni. Huomasin kuinka Julietin hiha laski, näin verisiä arpia sen käsivarressa.

Vaivaantuneena jaoin kortit. En ollu odottanu Julietin viiltelevän, enkä ollu varma kuuluiko mun puuttua siihen. Ehkä ne oli vanhoja?

"Miten sulla menee?" kysyin muuten vaan samalla kun aloitin pelin. Juliet ei vastannu joka sai mut kiinnittämään huomion sen silmiin. Ja sit tajusin sen. Juliet pidätteli kyyneliä. "Kaikki ok?" kysyin varoen vaikka tiesin vastauksen.  "Tottakai, aina", Juliet sanoi ja käänty pyyhkimään silmänsä. "Ei aina voi olla ok", sanoin ja otin Julietin kortit, työntäen ne kaikki sivuun. "Haenko mä sulle tähän ohjaajan?" kysyin. Juliet pelästyi. "Ei ei ei!" Juliet pyysi. "Mä meen nukkumaan", se kuiskasi hiljaa. Tiesin etten voinu päästää sitä menemää. Vedin Julietin käsivarresta haliin. Se jääty paikalleen.

"Rauhotu ensin, muute ne huomaa", kuiskasin. "Mä en kerro kellekkää", lupasin.

En ollu varma mitä mun kuulu tehä kun Juliet yhtäkkiä murtu kyynelii mun halissa. En ollu oottanu aamulla piteleväni itkuista tyttöä käsivarsissani. Juliet ei kuitenkaan maininnut sanallakaan mikä sen oli kun se lähti kiittäen mun huoneesta ja pyyhki silmänsä paidan hihaan.