- Juliet -
Hävisin biljardin mutta en ollut siitä kovin ihmeissäni sen perusteella että olin pelannut sitä vain kaksi kertaa aiemmin. Katselin ympärilleni huoneessa kunnes hoksasin sähkörummut. "Osaatko soittaa sen sun lempibändin piisin noilla?" haastoin Kristianin. "Totta ihmeessä!" Kristian sanoi, käynnisti rummut ja alkoi soittamaan. En ollut odottanut että hän tosissaan olisi osannut. "Wow, ei paha", vastasin samalla kun otin maasta käteeni sähkökitaran. "Perustetaanko bändi?" kysyin kikattaen.
Kristian kääntyi katsomaan minua. "Näh. Osaatko sä ees soittaa?" hän kiusasi. Punastuin. "En", naurahdin. "Ok, anna mä opetan sulle hieman rummuista", Kristian sanoi, kävelin hänen viereensä katsomaan.
Hetken kuluttua istuin penkillä samalla kun Kristian ohjasi minua, opin melkein heti peruskompin. "Ok ok, opettaja", naurahdin lopuksi ja nousin seisomaan. "Soita sä vaan", nauroin. Kristian virnisti minulle jq alkoi soittamaan biisiä jota en tunnistanut.
Ohjaaja tuli huoneeseen ja jutteli Kristianille samalla kun minä seisoin sivummassa ja avasin snäpin joka oli isoveljeltäni. Hymyilin nähdessäni hänen onnellisen naamansa ja mopokortin veljeni kädessä. "Nyt on aikoihin eletty! Menikö läpi!?" viestitin.
Veljeni vastasi myöntävästi. Olin niin onnellinen että halusin hyppiä tasajalkaa. Veljeni oli aina haaveillut mopokortista ja nyt se viimein toteutui.
"Mennäänpä sitten takaisin!" ohjaaja kutsui kaikki paikalle. Puimme päälle ja lähdimme kävelemään takaisin lastenkodille.
YOU ARE READING
1095 yötä lastenkodissa [Finnish]
Short StoryTarina perustuu omaan kokemukseen lastenkodista ja siellä elämisestä. Huom, tarinaa on väritetty ja muunneltu! HOX: Tarina sisältää itsetuhoisuutta, masennusta, ahdistusta ja rakkautta + sun muuta Yritän kirjoittaa aina silloin kun kerkeän ja löydän...