1095 yötä lastenkodissa [Finnish]

Juliet saa paniikkikohtauksen

- Kristian - 

Juliet oli ihan romuna. Tiukensin otettani, sanoen: "Shh, ei oo mitään hätää. Mä oon tässä..", kuiskasin ja pidin sitä sylissäni, keinutellen puolelta toiselle, leuka sen hiuksilla samalla kun se haukkoi henkeä. "Shh.. Hengitä vaan ihan rauhassa, mä en päästä irti", kuiskasin taas ja laitoin käden sen poskelle, silittäen peukalolla. 

Juliet nyökkäsi heikkona ja puristi mun hupparin narua kädessään pitääkseen ittensä jotenkin kasassa. Painoin hennon suukon sen hiuksille. "Mä haluan olla joku muu..", Juntti kuiskasi, pudistin mun päätä. "Mä haluan että oot just se kun oot, oot nyt vaan hieman romuna, kaikki on paskaa. Ja se on ihan ok", sanoin hellästi mutta itsevarmasti samaan aikaan. "Koska niin kauan kun mulla on sut, kaikki on hyvin", kuiskasin ja painoin Juntin pään mun rinnalle. Se sulki silmänsä ja kyyneleet alkoi vähenemään pikkuhiljaa.

Tunsin omiinkin silmiin tulevan kyyneliä kun näin kuinka paha sen oli olla, painoin käteni sen korvalle että se voisi kuulla kohinan. Saman kohinan jonka mä halusin kuulla.