- Juliet -
Istuin jännittyneenä pakussa, tutustuisin tänään kouluuni. Kello oli noin 9.34 ja Kristian istui vierelläni, puristaen kättäni. Hän oli menossa musiikkiterapiaan. "Kaikki järkkää", Kristian kuiskasi minulle, hymyilin hieman jäykästi ja jännitin olkapäitä, ulkona tuoksui raikkaalle aamulle ja autossa soi Novan radiokanava.
Kävelin Katin perässä kun rehtori esitteli luokkahuoneita, kuuntelin vaan toisella korvalla ja koitin keskittyä hengittelyyn. Paniikkikohtaus teki tuloaan, ihan varmasti teki. "Tässä on sitten maantieto... Onko kaikki hyvin Juliet?" rehtori.. Siis Rami kysyi ystävällisesti ja katsoi minua silmiin, Katikin kääntyi minuun päin ja siinä hetkessä halusin kadota. "On joo", vastasin ja vedin tekaistun hymyn kasvoilleni.
Kun palasin takaisin lastenkotiin ryntäsin suoraan sisälle ja omaan huoneeseeni. Romahdin tyystin lattialle ja aloin tärisemään. Kuulin koputuksen ovella ja pyyhkäisin silmiäni ja koitin leikkiä, ettei mikään ollut hätänä vaikka kaikki kaatuikin päälleni. Se oli Kristian, silmät suurina hän pujahti äkkiä sisälle, sulkien oven takanaan.
YOU ARE READING
1095 yötä lastenkodissa [Finnish]
Short StoryTarina perustuu omaan kokemukseen lastenkodista ja siellä elämisestä. Huom, tarinaa on väritetty ja muunneltu! HOX: Tarina sisältää itsetuhoisuutta, masennusta, ahdistusta ja rakkautta + sun muuta Yritän kirjoittaa aina silloin kun kerkeän ja löydän...