Se oli samaan aikaan sekä lahja että kirous.
Minne tahansa meninkin, tunsin ne. Yleensä pidin sen tiedon itselläni, etten säikäyttäisi ketään. Ihmiset pelkäävät kaikkea mitä eivät ymmärrä, ja niitä he eivät ymmärrä. Eivät ymmärrä, että suurin osa niistä on vain eksyneitä sieluja. Sieluja, joiden hiljaisen läsnäolon pystyin aistimaan melkein joka paikassa, vaikken useimmiten nähnytkään mitään. Mutta tunsin, että joku muukin oli paikalla, kuin me näkyväiset.
Joskus minä näinkin vilahduksia niistä, mutta niin kävi harvoin, ja vielä sitäkin harvemmin kohtasin pahantahtoisen sellaisen. Niin oli tapahtunut vain kerran, joskin tahdoin unohtaa sen yhdenkin kerran, sillä silloin minäkin olin pelännyt. En pelännyt muita kohtaamisia, koska aistin, etteivät ne tahtoneet pahaa, mutta se yksi, joka piinasi minua hetken löydettyään minut.. Se tahtoi pahaa. Onneksi sekään ei tullut jäädäkseen. Eivät ne koskaan tulleet. Ne tarvitsivat vain hetken seuraa yksinäisessä ikuisuudessaan, tai oppaan päästäkseen eteenpäin.
Siksi ne varmaan hakeutuivatkin aina luokseni, minne meninkin, ilmoittaen minulle itsestään. Koska ne tiesivät, että aistin ne, kuten nekin aistivat minun läsnäoloni, ja ne tiesivät, että pystyn auttamaan niitä. Sain ne tuntemaan, etteivät ne ole ypöyksin sysipimeässä tyhjyydessään, siinä välitilassa, jossa ne vaelsivat, ihmisten maailman ja Tuonelan rajamailla, ja pystyin myös auttamaan ne eteenpäin Tuonelan joen toiselle puolelle, sen hyisen virran yli valoon sen jälkeen, kun ne olivat valmiita siihen.
Uskotko sinä henkiolentoihin, kuten aaveisiin? Minä uskon, sillä olen kohdannut niitä. Kuolleita ihmisiä, joskus eläimiäkin, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet kuoleman verhon tälle puolen. On ihmisiä, jotka eivät ole tienneet kuolleensa. Ihmisiä, jotka eivät vain tahdo lähteä. Ihmisiä, jotka haluavat ensin hyvästellä rakkaansa. Lemmikeitä, jotka eivät halua poistua omistajansa rinnalta edes kuolleena. On kaikenlaisia eksyneitä sieluja, joilla on jäänyt jotain kesken, ja heitä on joka paikassa. Tässäkin huoneessa, minun seuranani.
Ja yksi niistä lukee tätä tarinaa juuri olkasi takaa.
YOU ARE READING
Pakkasen puolella
Short StorySekalainen setti erilaisia lyhyitä (osa jopa superlyhyitä) tekstejä, kuvaelmia, tarinoita, sepustuksia, liibalaabaa, höpötyksiä, jorinoita (ja horinoita). Rakkaalla lapsella on monta nimeä! Tää kokoelma sisältää mm. melko melankolisia tekstejä elämä...
