Pakkasen puolella

Rakastan sua ikuisesti

---------------------------------------------
Laulun pätkät ovat Haloo Helsingin biisistä "Piilotan mun kyyneleet" ja ne on tarkoituksella napattu vähän sieltä täältä. Kuvitelkaa niiden soivan silleen etäisesti tässä taustalla, vähän niinku sumun läpi
---------------------------------------------

🎵 ..Toivon, että sut vihdoin mä takas saan.. 🎵

Tuijotin Häntä hammasta purren, kun nousimme seisomaan kauniin musiikin alkaessa soida ja kaikkien kääntyessä katsomaan kirkon takaosaan, jonne minäkin käänsin oman katseeni, joskin hyvin vastentahtoisesti.

🎵 ..Mutta sä mietit ihan muuta.. 🎵

Seurasin katseellani, kuinka valkoisiin pukeutunut vaaleahiuksinen nainen käveli Häntä kohti, Hänen seisoessa odottamassa alttarilla rakastavasti hymyillen.

🎵 ..Se sattuu kun meet, se sattuu kun meet.. 🎵

Kun valkoisiin pukeutunut nainen pääsi alttarille, Hän katsoi naista kuin tämä olisi Hänen aarteensa ja toteutunut unelmansa. Nainen katsoi Häntä samalla tavalla, hymyillen Hänelle mitä säteilevimmin. Naisesta oikein huokui onni.

🎵 ..Ja jonkun toisen onnelliseksi teet.. 🎵

"Voi kuinka kaunis pari, ihan itkettää", sihahdin vähän kitkerästi, laskien kyyneltyvän katseeni alas pitkiä silmäripsiäni räpytellen. Tein kaikkeni, etteivät kyyneleet pääsisi poskilleni. Vieressäni istuva nainen, joka oli hetkeä aiemmin esitellyt itsensä Saagaksi, vilkaisi minua. Hän oli tullut paikalle heti minun jälkeeni ja jostain syystä istahtanut viereeni, vaikka muualla olisi ollut vaikka millä mitalla tilaa.

🎵 ..Hääkutsu oli ehkä liikaa.. 🎵

Kuinka Hän olikin edes kehdannut lähettää minulle hääkutsun??? Eikö Hän ymmärtänyt yhtään, kuinka paljon Hänen lähtönsä oli sattunut minuun ja kuinka romuna olin ollut sen jälkeen. Miksi ihmeessä siis olisin halunnut tulla todistamaan Hänen uutta onneaan ja uutta rakkauttaan, kun Hän itse oli ollut MINUN elämäni rakkaus?? Tämä oli minulle sama, kuin joku repisi sydämeni rinnastani. Ja silti olin täällä. Silti olin saapunut paikalle kuin lumottuna.

🎵 ..No miten pääsen susta irti.. 🎵

Olin varmaan saapunut paikalle siksi, etten ollut päässyt Hänestä irti. Enkä pääsisi varmasti koskaan, ikinä enkä milloinkaan, miten voisinkaan? Hän oli ollut koko maailmani. Tiedän, olin kyllä suostunut siihen, että pysyisimme ystävinä, kun Hän oli sanonut lähtiessään, että ei muistella pahalla ja että Hän välittää minusta vielä, olinhan ollut monta vuotta Hänen paras ystävänsä ja Hän haluaisi sen pysyvänkin niin, vaikkei enää rakastanutkaan minua romanttisesti. Minä rakastin yhä, enkä todellakaan olisi halunnut todistaa tätä farssia. En voinut olla Hänelle vain ystävä.

🎵 ..Voiko kirkossa huutaa, että vastustan.. 🎵

"Jos jollain on jotain tätä liittoa vastaan, niin puhukoon nyt tai vaietkoon iäksi", pappi lausahti edessä vihkiraamattu kädessään ja kohotti hieman kysyvän katseensa meihin, häävieraisiin, kuten teki alttarilla seisova parikin.

"Vastustan!!" huusin heti kovaan ääneen ja ponkaisin pystyyn, mutta kukaan ei edes hätkähtänyt, saatikka sitten kääntynyt katsomaan minua tai mitään muutakaan. Vihkitoimitus jatkui ihan normaalisti, papin kääntyessä seuraavaksi morsiusparin puoleen kysyäkseen heiltä ne kysymykset, joihin vastattaisiin 'Tahdon'. En halunnut kuulla niitä vastauksia, en halunnut kuulla Hänen lausuvan 'Tahdon' jollekin toiselle. "Ettekö te kuulleet??! Minä vastustan!!!"

"Ei kukaan kuule sinua.." Saaga vieressäni kuiskasi, minun kääntäessä kyynelten sumentaman katseeni häneen. Saaga puolestaan katseli muita vieraita, pitäen erityisen tarkasti silmällä lähimpänä meitä istuvia.