osa 4 - hämmentävää

321 32 3
                                    

•J o o n a s•

Tänään on uskonnon tunnilla kuulemma luvassa ryhmä- tai paritöitä. Ei mikään paras juttu, mutta ainakin niiden tekeminen on rennompaa kuin tavallinen opiskelu. Toivon vain, etten saa parikseni jotain lusmuilijaa, joka olettais mun tekevän kaiken työn. Uskonnon ja historian tunnit ovat muuten ihan mukavia, koska opettaja on rento. Aineinahan ne ovat niin syvältä sieltä itsestään kuin vaan olla ja voi.

Tunti alkaa kivasti ja opettaja selittää työhön jotain ohjeita, joihin en valitettavasti jaksa keskittyä. Täysin summassa suoritetun pienen arvonnan tuloksena pääsen - tai melkeinpä joudun - tekemään työn Joelin kanssa. Kaikista 22 oppilaasta juuri Joelin täytyi päätyä parikseni. Mistä vetoa, että teen työn yksin?

Raahaudumme käytävällä nököttävälle sohvalle koneiden kanssa ja luon hieman kysyvän katseen Joelin suuntaan.
"älä yritä saada mua tekee mitää. ei kiinnosta" se tuhahtaa ennen kuin ehdin avata suutani. Että sellasta peliä.
"kyllä mä vaadin et sä jotain teet. ees yhen lauseen kirjotat nii oon tyytyväinen" huokaisen.
"fine" Joel tuhahtaa uudemman kerran. En tajua miksi kukaan haluaisi viettää aikaa noin inhottavan oloisen ihmisen kanssa.

"muutiks tänne vai mistä sä yhtäkkiä ilmestyit?" tuo töksäyttää yhtäkkiä kuulostaen paljon ystävällisemmältä kuin hetki sitten ilmoittaessaan, ettei halua tehdä mitään..
"muutin" vastaan lyhyesti.
"kesken vuotta? miks?" tässä kyselemisessä on oltava jotain muutakin taustalla kuin, että sitä tosissaan kiinnostaisi.
"miks sua ees kiinnostaa?" mutisen vähän tylymmin kuin oli tarkoitus.
"chill. kuhan kyselen" tuo naurahtaa pyöräyttäen silmiään.
"porukat eros nii muutin äitin ja siskon kans tänne" vastaan lopulta. "joo on perseestä kesken vuotta mut ei voi mitää"
"mitä sä haluut musta?" Joel kysyy melkein keskeyttäen mut.
"en yhtää mitää" vastaan ja pidän katseeni koneen ruudulla. Tuota katsetta en totisesti halua juuri nyt nähdä.
"katoit mua sen kasiluokkalaisen kans aika pitkään yks päivä" se jatkaa. Mun poskia alkoi kuumottaa välittömästi
"sä tuijotit mua ensin" sanon, mutta Joel ei vastaa enää. Hämmennyn vähän, sillä tuo vaikuttaa sanavalmiilta tilanteessa kuin tilanteessa. Nyt on kuitenkin ihan hiljaista, jos ei oteta huomioon mun kirjottamisesta kuuluvaa naputusta.

"sä olit sielä pizzalla" Joel sanoo hiljaa pitäen katseensa tiukasti näytöllään.
"mitä?" havahdun Wikipedia sivun lukemisesta. Tosi kiinnostavaa.
"olit viime perjantaina pizzalla. sun äitin ja varmaan sen siskos kans" menen ihan lukkoon enkä saa sanottua mitään. Se muka muistaa mut. "katoin maanantaina luokassa et näytit jotenki tutulta"
"mmm joo olin sielä" vastaan nopeasti ja keskityn jälleen lukemaan. Tai ei se keskittyminen kyllä onnistu enää.
"asutko siinä lähellä?" mikä ihmeen kuulustelu tämä nyt on...
"no en ihan kauheen lähellä mut sielä päin" vastaan. En tosiaan halua kertoa hänelle missä asun. Huomaan sivusilmällä hänen nyökyttelevän.

Nousemme sohvilta ja luokkaa kohti kävellessämme, käteni hipaisee Joelin vastaavaa. En ole varma huomasiko se sitä, mutta ainakaan en saa mitään reaktiota. Ei se nyt ole edes iso asia. Joelista saa niin ristiriitaset vaikutelmat. Joka toinen minuutti se vaikutti ylimieliseltä ja ärsyttävällä joka ikisellä tavalla ja kohta taas ihan mukavalta. En tiedä enää ketä uskoa, Nikoa vai omia kokemuksia vai Joelia itseään.

"näitä jatketaan sitten vielä pari seuraava tuntia että ei jää tekemistä kotiin" opettaja sanoo kaikkien ollessa luokassa. Joel vilkaisee muhun päin ja huomaan jopa pienen hymyn tämän kasvoilla.
"missä luokassa sulla on matikkaa? meillä on useempi matikan ryhmä" Joel kysyy kävellessään mun pulpetin ohi.
"öööh... oota" saan sanottua ja kaivan puhelimesta lukujärjestyksen. "122. en tiiä kyllä missä se on"
"mulla on kans sielä. mennää" tuo sanoo.
Vähän hämilläni nousen tuolilta ja lähden kävelemään Joelin perässä uskonnon luokasta ulos. Niko istuu käytävällä Ollin ja Tommin kanssa ja heistä ohi kävellessämme, Niko luo muhun aika kyseenalaisen katseen. Tästä tuleekin mielenkiintoista.


sanat 573

sellanen uskonnon tunti👀

Diamond in the darkness - Joel x JoonasWhere stories live. Discover now